Yli 20 juristin asian­ajo­toi­mis­tot työllistävät eniten oikkareita, ura­val­men­ta­jal­ta vinkit työnhakuun

Oikkarin urapolku -juttusarjan viimeisessä osassa Lakimiesliiton opiskelijakoordinaattorit Noona Hanni ja Anni Marttala kertovat, miten poikkeuksellinen vuosi on vaikuttanut oikeustieteen opiskelijoiden työnäkymiin. Katso myös liiton uravalmentaja Heidi Hännikäisen vinkit opiskelijoiden työnhakuun.

Lakimiesliitto toteutti syksyllä 2020 opiskelijoiden työkyselyn, jonka avulla kartoitettiin koronatilanteen vaikutuksia opiskelijoiden työllistymiseen. Kyselyyn vastasi yli 800 opiskelijaa ympäri maata, joista hieman yli 60 % oli tehnyt oman alan töitä viimeisen kahden vuoden aikana. 24 % vastanneista opiskelijoista kertoi koronatilanteen vaikuttaneen työllistymiseensä.

Opiskelijoiden työkyselyn tulosten perusteella noin kolmasosa vastaajista oli työskennellyt yli 20 juristin asianajotoimistossa opintojensa aikana. Lähes yhtä suuria työllistäjiä olivat alle 5 juristin asianajotoimistot sekä valtion virastot. Suuret asianajotoimistot näkyvät vahvasti opiskelijoille jo opintojen alusta alkaen, mikä luonnollisesti vaikuttaa positiivisesti hakijamääriin. Suurilla toimistoilla on usein paremmat resurssit työllistää opiskelijoita kaikissa opintojen vaiheissa sekä tarjota kiinteitä harjoittelujaksoja opiskelijoille.

Kyselyn tulosten perusteella koronatilanne ei kokonaiskuvassa vaikuttanut opiskelijoiden työllistymiseen siinä määrin kuin aluksi pelättiin, vaikka tilanne johtikin joidenkin opiskelijoiden kohdalla esimerkiksi työn alkamisajankohdan siirtymiseen. Lisäksi avoimessa haussa olevien työ- tai harjoittelupaikkojen määrä hetkellisesti väheni keväällä 2020. Etätyö on toki luonut omat haasteensa esimerkiksi perehdytykseen ja verkostoitumiseen myös opiskelijoiden kohdalla. Tällä hetkellä vastavalmistuneilla oikeustieteen maistereilla ensimmäisen juristityöpaikan saaminen voi kestää hieman kauemmin kuin normaalioloissa. Vaikka korona ei ole vaikuttanut suuresti avointen juristipositioiden määrään, voivat muilla aloilla tapahtuvat työelämän muutokset välillisesti vaikuttaa sellaisten juristejakin työllistävien työpaikkojen hakijamääriin, joissa hakuedellytyksenä ei ole oikeustieteen maisterin tutkinto.

Lakimiesliitto tukee oikkareita työmarkkinoilla ympäri Suomen tarjoamalla esimerkiksi työnhakuun valmentavia urapalveluita. Normaalisti opiskelupaikkakunnilla järjestetyt työnhakuseminaarit on siirretty syksyllä ja keväällä järjestettäviksi verkkovalmennuksiksi ja webinaareiksi. Oman urapolun suunnittelemisessa ja sparrailussa apua voi saada uravalmentajaltamme Heidiltä tai hakemalla vuoden mittaiseen mentorointiohjelmaamme. Liiton neuvontalakimiehet taas auttavat oikkareita kaikissa työ- ja virkasuhteisiin liittyvissä kysymyksissä ja ongelmatilanteissa. Tuemme opiskelijoita työmarkkinoilla myös laatimalla palkkasuositukset oikeustieteen opiskelijoille sekä vastavalmistuneille palkkaneuvotteluissa hyödynnettäväksi, puutumme palkattomiin harjoitteluihin sekä kartoitamme oikeustieteen opiskelijoiden sijoittumista työmarkkinoilla työkyselyillä.

Työtehtävämme ovat luonnollisesti muovautuneet koronatilanteen takia. Harmillista on erityisesti ollut monien tapahtumien peruuntuminen sekä se, ettemme ole päässeet tapaamaan opiskelijoita fyysisesti opiskelupaikkakunnille. Olemme järjestäneet esimerkiksi perinteiset Lakimiesliiton fuksi-infot ja työnhakuseminaarit webinaarimuotoisina. Viestimme edunvalvonnallisista asioista, webinaareista ja työnhakuvalmennuksesta erityisesti Instagramin @Oikkarit-tilillä. Koronatilanne on tuonut jotain hyvääkin: meillä on ollut tavallista enemmän aikaa kehittää opiskelijoille suunnattua viestintää ja sen sisältöä yhdessä muiden Lakimiesliiton asiantuntijoiden kanssa! Tuloksena ovat olleet muun muassa erilaiset tietoiskut ja kampanjat somekanavissamme sekä opiskelijoille suunnatun webinaari- ja valmennussisällön laajentaminen.

Lakimiesliitto tarjoaa maksutonta uravalmennusta myös oikeustieteen opiskelijoille. Uravalmentaja Heidi Hännikäinen kohtaa työssään niin kokeneita konkareita, vastavalmistuneita juristeja kuin oikeustieteen opiskelijoitakin. Hännikäisen mukaan ”työ uravalmentajana on mielenkiintoinen aitiopaikka juristien työelämään ja siellä tapahtuviin muutoksiin sekä osaamisen kehittämisen teemoihin. Usein näkyvin osa työtäni on valmentaminen ja kouluttaminen. Vaikka asiakaskohtaamiset ovat työni suola, on työssäni mielenkiintoista myös se, että osallistun paljon kehittämistoimintaan ja erilaisiin työryhmiin, joissa tavoitteena on aina jollain tapaa vaikuttaa juristien työelämän, osaamisen tai omien palveluidemme kehittämiseen.”

Tästä on olemassa erilaisia skenaarioita, mutta todennäköisesti tekoäly tulee jollain tavalla muuttamaan meidän kaikkien tapaa tehdä työtä, myös juristien. Sitä poistuuko joitain rutiininomaisia tehtäviä kokonaan niin, että työmahdollisuudet vähenevät, vai muuttuuko vain työn tekemisen tapa, on vaikeaa arvioida. On myös olemassa erilaisia ennusteita siitä, miten eri työtehtävien määrät tulevat muuttumaan eri työnantajasektoreilla. Esimerkiksi julkisen talouden paineet voivat näkyä julkisen sektorin rekrytoinneissa. Koska tulevaisuutta on vaikea ennustaa, jokaisen on hyvä kehittää taitoja, joilla voi parantaa tapaansa havainnoida oman toimialansa muutoksia ja kykyään reagoida niihin. Lisäksi on hyvä tarkastella mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen työuran aikana.

Opiskelijoiden kanssa käydyissä keskusteluissa näkyy toisaalta huoli koronan vaikutuksista työllisyystilanteeseen ja siihen, minkälainen vaikutus tietynlaisella työkokemuksella tai sen puutteella on valmistumisen jälkeiseen työllistymiseen. Näistä asioista syntyy aina mielenkiintoisia ja monta näkökulmaa sisältäviä keskusteluita. Yleensä löydämme jokaiselle oman tavan suhtautua huoliin ja keinon selvitä niiden kanssa.

Oikkarin urapolku -juttusarjan aiemmissa osissa tutustuttiin 12:n helsinkiläisen asianajotoimiston oikeustieteen opiskelijoille tarjoamiin harjoittelumahdollisuuksiin. Täältä pääset näkemään, millaisia uramahdollisuuksia toimistot tarjoavat oikeustieteen opiskelijoille.