Tekoäly panee ajanlaskun uusiksi – myös juristin työssä

Käytin GPT:n kakkosversiota muutamia vuosia sitten. Kirjoitin juridiikkaa käsittelevän blogitekstin sen avulla ja kirjoituksen lopussa paljastin käyttäneeni tekoälyä apunani. Halusin kokeilla, onko tulos uskottava. Silloin nimittäin ajateltiin, että tekoälyä voi käyttää vain kevyemmässä kirjoittelussa ja ettei se pystynyt tuottamaan ammatillisessa mielessä pätevää tekstiä. Kokeilun perusteella ajattelin itsekin, että ehkä tekoälystä on todellista hyötyä vasta noin 10 vuoden päästä.

Noin vuotta myöhemmin ilmestyi Chat-GPT eli versio 3.5, ja se mullisti kaiken. Heti. Jo samana päivänä kollegoiden kanssa tajusimme, että tulee olemaan aika ennen sitä ja sen jälkeen – myös juridisen työn kannalta. Kehitys on ollut todella huimaa.

Tekoälyä voi käyttää Googlen tapaan eli siltä voi kysyä asioita. Toinen tapa on pyytää tekoälyä tekemään juridisia tehtäviä eli kirjoittamaan esimerkiksi salassapitosopimuksen pohjan. Me käytämme itse sitä tekstin muokkaamiseen – asiakastyön ja salassapitoperiaatteiden rajoissa tietenkin. Eli kirjoitamme ensin itse juridisen asiakirjan tai blogitekstin, jonka sitten syötämme tekoälylle. Sen jälkeen se tuottaa vähän paremman version, jota me taas muokkaamme.

GPT-4:n maksullinen versio on meillä jo käytössä. Siinä on paljon ominaisuuksia, joita ei voi vielä käyttää, mutta se on jo nyt merkittävästi parempi versio kuin edellinen. GPT-4 kykenee tekemään pidempiä ja professionaalisempia tekstejä ja myös hallusinaatioita on vähemmän. Hallusinaatio tarkoittaa, että AI-ohjelma alkaa puhua omiaan eli ajautuu väärille raiteille ja alkaa keksiä asioita. Se on tekoälyohjelmien tyyppivika. Eksaktissa juridisessa työssä siihen ei ole varaa. Se voi olla jopa vaarallista, jos sitä ei tunnista.

Jos tekoäly käsittelee meidän sille kirjoittamaa ja syöttämää tekstiä, hallusinaatioita tulee vähemmän. Ohjelma on itseoppiva, ja tällä hetkellä sen keräämän materiaalin cut off period menee vuoden 2021 lopussa. Se tarkoittaa, että tuohon mennessä syötetty tietomassa on ajan tasalla. Eli jos ohjelmalta kysyy, onko Suomi Nato-maa, vastaus on todennäköisesti väärä.

Ohjelmalle pystyy antamaan ohjeita ja se oppii. Voimme esimerkiksi käskeä sitä käyttämään vähemmän monimutkaisia sanoja. Englanninkielisen tekstin kirjoittaminen on aiemmin vaatinut paljon työtä, mutta nyt sitä voi verrata toimituspäällikön editoimiseen. Tekoäly taas on kuin avustava toimittaja, jonka tekstin tyyliä, sävyä ja esimerkiksi abstraktion tasoa voit kontrolloida.

Yksi syy on se, että sitä käytetään Googlen tapaan ja luullaan, että se voi välittömästi korvata tiedonhaun internetistä. Se ei ole tarkin mahdollinen tapa. Tekoälyä pitää oppia käyttämään ja käskyttämään oikein. Jos ohjeet ovat epäselviä tai niitä ei anneta lainkaan, lopputulos on huono. Oikealla ohjeistuksella lopputuotteet ovat järkeviä, eivätkä välttämättä edes vaikuta tekoälyn kirjoittamilta.

Lisäksi uusien työkalujen tuominen juridiseen ympäristöön voi olla vaikeaa. On otettava huomioon tietosuoja- ja tietoturvavaatimukset sekä luottamuksellisuuden vaatimus. Ihan mitä tahansa tietoja ei voi syöttää tekoälylle, eikä missään nimessä esimerkiksi asiakastietoja. Syötetty materiaali ja keskustelut ovat Open AI:n omistusta, ja ne pitää vähintään anonymisoida. Älä siis syötä tekoälylle mitään sellaista, mitä et voisi syöttää julkiselle keskustelupalstalle. Se on hyvä periaate. Kaikki juridinen työ ei kuitenkaan ole asiakastyötä. Tällä hetkellä teemme tekoälyä hyödyntäen lähes kaiken muun kirjoitustyön: blogit, seminaarit, esitelmät ja kurssit.

Tekoäly avaa todella paljon mahdollisuuksia pätevälle juristille, joka on valmis käyttämään uutta teknologiaa. Tekoäly tehostaa muun muassa englanninkielisen juridisen tekstin tuottamista merkittävästi ja sen avulla voi luoda jatkokoulutuksia, kursseja ja blogeja. Aiemmin vaikkapa sisäisen koulutuksen tekeminen englanniksi kesti viisi päivää, mutta nyt siihen menee päivä tai pari.

Tekstin tekeminen tekoälyn kanssa on aluksi huumaavaa, helppoa ja vakuuttavaa. Mutta kun sitä tekee paljon, sen tyyli tulee tutuksi ja siihen kyllästyy. Tekoäly käyttää toistuvasti samoja rakenteita ja tyylejä. Liian virheetön, kliininen ja harmoninen teksti on tylsää. Siksi tekoälyä pitää osata käskyttää oikein ja itse kannattaa vielä lopuksi hioa muotoilua. Meillä on nyt myös Law3-kurssi, jolla opetetaan tekoälyn käskyttämistä ja sen erilaisia hyödyntämismahdollisuuksia.

Omassa työssäni odotan seuraavia versioita, jotka mahdollistavat tekstin muuttamisen visuaaliseen muotoon. Tämä mahdollisuus voi tehostaa esimerkiksi koulutusta hyvin kiinnostavalla tavalla. Käytämme jo nyt paljon tekstistä ääneksi -mahdollisuutta. Olemme lisäksi julkaisseet uusia kursseja AI:n lukemana äänikirjamuodossa. Joistain pienistä jutuista, kuten tauoista, voi huomata tekoälyn olevan asialla. Muuten sillä on todella hyvä englanninkielinen ääni ja se lausuu 99-prosenttisen tarkasti. Myös rytmi on oikea. Asiakkaat ovat jopa kysyneet, miten olemme ehtineet palkata studion ja lukijan.

Syntymävuosi: 1977
Perhe: Vaimo ja kaksi lasta
Tutkinnot ja arvonimet: OTK, räjäyttäjän siviililupakirja
Lempioikeudenala: Immateriaalioikeus
Guru: Ellen Key
Jos ei olisi juristi, olisi: Muusikko
Motto: Työ pettää aina

Suosittelen
Kirja: Eksistentialismi: Vapauden Filosofia (Torsti Lehtinen)
Laulu: Motto (Pianomies)
Urheilulaji: Brasilialainen jujutsu
Kuvataiteen teos: Eike Königin printti ”JETZT WIRD’S GEIL” jonka juuri ostimme toimiston seinälle. Se muistuttaa siitä, että hyviä juttuja on vielä tulossa.

GPT-4 on Open AI:n uusin versio keskustelevasta tekoälystä. Se on entistä kehittyneempi ja tietoturvallisempi. Se on osa maksullista Chat GPT Plus -tilausta. GPT-4 tuottaa sujuvalukuista tekstiä käyttäjän sille syöttämästä tekstistä ja oppii sille annetuista ohjeista. Sitä voidaan käyttää tiedon hakemiseen ja myös erilaisten äänitteiden tekemiseen. GPT-4:n tietokannassa on suuri määrä kuva- ja videomateriaalia sekä äänitteitä. Se ei tuota kuvia, mutta tulevaisuudessa se pystyy analysoimaan ja luokittelemaan sille syötettyjen kuvien sisältöjä.