Nuorten miesten ää­nes­ty­sak­tii­vi­suus väheni selvästi pre­si­den­tin­vaa­lin 2024 toisessa vaalissa

Sähköisen äänioikeusrekisterin alueilla äänioikeutetut eivät juuri eroa keskeisten sosio-ekonomisten taustatekijöiden suhteen kaikista äänioikeutetuista. Erot äänioikeutettujen iän, sukupuolen, pääasiallisen toiminnan ja kielen suhteen ovat marginaalisia alueiden ja koko maan välillä. Suurin ero on ryhmien koulutusrakenteessa. Alueilla on vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita hieman (2,0 prosenttiyksikköä) koko maata vähemmän.

Äänestysalueilla, joilta saatiin kaikki äänestystiedot äänesti ensimmäisessä vaalissa 74,2 % ja toisessa vaalissa 69,7 % äänioikeutetuista. Naiset äänestivät miehiä aktiivisemmin alueilla. Ensimmäisessä vaalissa miesten äänestysaktiivisuus ohitti naiset 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä ja toisessa vaalissa 80 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä.

Koko maassa äänioikeutetuista naisista äänesti ensimmäisessä vaalissa ennakkoon 47,8 % ja toisessa 50,6 %. Ero miehiin oli ensimmäisessä vaalissa 6,4 ja toisessa 8,6 prosenttiyksikköä. Alueilla naisista äänesti ensimmäisessä vaalissa 76,6 % ja toisessa 73,7 %. Ero miehiin oli ensimmäisessä vaalissa 4,8 ja toisessa 8,1 prosenttiyksikköä.

Molemmissa vaaleissa matalin äänestysaktiivisuus oli 19-vuotiailla miehillä, 54,2 % ensimmäisessä ja 46,0 % toisessa vaalissa. Miesten ja naisten äänestysaktiivisuus laski toisessa vaalissa eniten 18-vuotiaiden ikäryhmässä. Naisilla ero ikäryhmän äänestysaktiivisuudessa vaalien välillä oli 4,8 ja miehillä 12,0 prosenttiyksikköä. Miesten äänestysaktiivisuus laski yli 10 prosenttiyksikköä myös 20–24-vuotiaiden ikäryhmässä.

Äänestäneiden ja äänioikeutettujen tulotasoa tarkastellaan käytettävissä olevien rahatulojen avulla. Tulotiedot on saatu viimeksi vahvistetusta verotuksesta vuodelta 2022. Käytettävissä olevat rahatulot tarkoittavat verojen jälkeisiä rahatuloja. Nämä koostuvat työ- ja omaisuustuloista, työhön liittyvistä luontoiseduista sekä tulonsiirroista.

Äänioikeutettujen tulot on jaettu kvintiileihin. Kvintiilit saadaan järjestämällä äänioikeutetut tulojen mukaan ja jakamalla joukko viiteen yhtä suureen osaan. Tällä tavalla muodostetuissa ryhmissä on kaikkien äänioikeutettujen (koko maa) kohdalla noin 855 000 äänioikeutettua. Alueilla, joilta saatiin tieto myös vaalipäivän äänestämisestä, oli näin muodostetuissa ryhmissä noin 462 000 äänioikeutettua.

Koko maan tasolla aineistosta puuttuu tulotieto noin 6 400 äänioikeutetulta. Vaalipäivän äänet sisältävien alueiden aineistosta tulotieto puuttui noin 2 500 äänioikeutetulta. Kaikkien äänioikeutettujen käytettävissä olleiden tulojen mediaani oli noin 24 400 euroa. Tarkastelluilla alueilla vastaava mediaanitulo oli noin 24 000 euroa.

Tulojen vaikutus äänestysaktiivisuuteen oli selvä kaikkien äänestäneiden kohdalla. Ylemmissä tuloluokissa äänestäminen oli säännönmukaisesti pienituloisempia yleisempää. Ylimpään tulokvintiiliin kuuluneista äänesti ensimmäisessä vaalissa 87,2 % ja toisessa 83,8 %. Alimmassa kvintiilissä ensimmäisen vaalin äänestysaktiivisuus oli 62,0 % ja toisen vaalin 57,0 %. Ero äänestysaktiivisuudessa pieni- ja suurituloisimman kvintiilin välillä oli siten ensimmäisessä vaalissa yli 25 prosenttiyksikköä ja toisessa lähes 27 prosenttiyksikköä.

Keskimääräistä useammin äänestivät alimman korkea-asteen tai sitä korkeamman koulutusasteen suorittaneet äänioikeutetut. Ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneiden äänestysprosentti oli ensimmäisessä vaalissa 17,9 prosenttiyksikköä kaikkia ja 33,7 prosenttiyksikköä perusasteen koulutuksen suorittaneita äänioikeutettuja suurempi.

Koulutusryhmissä miesten kaikki äänestäneet huomioiva äänestysaktiivisuus oli naisia matalampi kaikissa koulutusryhmissä molemmissa vaaleissa. Suurin ero sukupuolten välillä oli toisen asteen koulutuksen suorittaneiden ryhmässä. Ero miesten ja naisten äänestysaktiivisuudessa kasvoi kaikissa koulutusryhmissä toisessa vaaleissa.

Alimman korkea-asteen tutkinnot vähentyvät väestössä, eikä koulutusryhmään tule Suomesta uusia tutkintoja, joten koulutusryhmän ikärakenne poikkeaa selvästi muista ryhmistä. Alimman korkea-asteen koulutus kattaa toisen asteen yläpuolella olevat tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja.

Kaikista äänioikeutetuista aktiivisimpia äänestäjiä olivat työlliset, joista äänesti ensimmäisessä vaalissa 78,9 % ja toisessa 74,0 %. Eläkeläisten äänestysaktiivisuus oli ensimmäisessä vaalissa hieman kaikkia äänestäneitä pienempi (-1,1 prosenttiyksikköä) ja toisessa vaalissa kaikkien äänestäneiden tasolla. Muissa pääasiallisen toiminnan ryhmissä äänestysaktiivisuus jäi alle kaikkien äänioikeutettujen tason. Niistä, joiden pääasiallinen toiminta oli tiedossa, matalin äänestysaktiivisuus oli työvoiman ulkopuolella olevilla, 51,0 % ensimmäisessä ja 47,2 % toisessa vaalissa.

Pääasiallisen toiminnan ryhmistä ennakkoon äänestäminen oli yleisintä eläkeläisten joukossa. Eläkeläisistä äänesti ennakkoon ensimmäisessä vaalissa 53,6 % ja toisessa 55,0 %. Muissa pääasiallisen toiminnan ryhmissä ennakkoon äänestäneitä oli suhteellisesti vähemmän kuin kaikkien äänioikeutettujen joukossa.

Suomen- ja saamenkielisistä äänesti ensimmäisessä vaalissa 74,9 % ja toisessa vaalissa 70,1 %. Korkein äänestysprosentti oli ruotsinkielisillä, 79,1 % ensimmäisessä ja 77,9 % toisessa vaalissa. Vieraskielisten äänestysaktiivisuus jäi selvästi edellisten alle, korkeimmillaan 42,8 % ensimmäisessä vaalissa.

Presidentinvaalissa äänioikeus on sidoksissa kansalaisuuteen. Muita kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvia äänioikeutettuja on siten vähemmän kuin esim. kuntavaaleissa. Kaikista äänioikeutetuista suomen- ja saamenkielisiä oli 91,4, ruotsinkielisiä 5,2 ja muunkielisiä 3,3 %. Alueilla, joista saatiin tieto kaikista äänestäneistä, suomenkielisiä äänioikeutettuja on hieman enemmän ja ruotsin- sekä vieraskielisiä hieman vähemmän kuin kaikissa äänioikeutetuissa.

Tarkastelu syntyperän mukaan ei muuta kieliryhmien perusteella muodostuvaa kuvaa. Ero suomalaistaustaisten ja ulkomaalaistaustaisten äänestysaktiivisuudessa oli ensimmäisessä vaalissa 31,6 ja toisessa vaalissa 29,4 prosenttiyksikköä.

Lähde ja lisätietoja: Tilastokeskus.