Miten menestyt työnhaussa?

Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen valossa työmarkkinatilanne näyttää edelleen ihan hyvältä. Suhdannevaihteluilla on yleensä vähemmän vaikutusta juristien työtilanteeseen suhteessa muihin aloihin, mutta tietysti suuret muutokset ja eri sektorien vähennystarpeet tulevat vaikuttamaan myös juristien työllisyystilanteeseen. Suhdanteet vaikuttavat myös haettavien työpaikkojen määrään ja liikettä on paljon, joten työpaikoista on kilpailua, työnhakuajat ovat pidentyneet ja vastavalmistuneet työllistyvät hieman aiempaa hitaammin. Hiljattain uutisoidut valtion mahdolliset irtisanomiset heijastuvat osaltaan myös juristeihin.

Työnhakuun pitää panostaa entistä enemmän: työnhaku on todellista työtä ja paikan saaminen vaatii useita yrityksiä kokeneeltakin juristilta. Tämä tarkoittaa sitä, että hakemuksen ja cv:n laatimiseen pitää käyttää paljon enemmän aikaa kuin aikaisemmin. Asioiden luetteloiminen ei enää riitä, vaan oman osaamisen lisäarvoa pitää avata nimenomaan rekrytoivan yrityksen näkökulmasta sekä cv:ssä että hakemuksessa. Kaikki lähtee siitä, että mietit mihin tehtävään ja työpaikkaan olet hakemassa. Yhdellä hakemuksella ei siis voi hakea moniin paikkoihin, vaan hakemukset on rakennettava huolellisesti, yksilöllisesti ja haettavan tehtävän sekä organisaation painotukset huomioiden.

Mitä paremmin tunnet itsesi, sitä helpompi sinun on olla haastattelutilanteessa. Eli jos olet jo hakemusta tehdessä pohtinut tarkasti, mitä osaat, missä olet onnistunut ja mitkä ovat sinun vahvuutesi, niin osaat paremmin ilmaista nämä rekrytoijille. Yleensä hakija osaa kertoa ammattiosaamisestaan, mutta kannattaa tuoda esille myös muitakin vahvuuksia. Sellaisia voivat olla esimerkiksi esiintymistaito tai analyyttisyys. Mieti siis huolellisesti, mikä on ydinviestisi haastattelussa ja miten haluat sen kertoa.

Jos mahdollista, ota myös selvää haastattelijoista. Se voi antaa vihjeitä siitä, millaiseen haastatteluun olet menossa. Tai jos kollegasi on keskustellut samojen rekrytoijien kanssa, kysy häneltä vinkkejä. Yritä parhaasi mukaan tehdä haastattelusta keskustelumainen ja kaksisuuntainen.

Kerro konkreettisesti, mitä olet tehnyt ja miten olet tehnyt työtäsi aikaisemmissa työpaikoissa. Kysymys on oman osaamisen tarinallistamisesta. Voit esimerkiksi kertoa, jos olet ollut mukana jossain isossa projektissa, millaisia haasteita siihen liittyi, mikä oli sinun roolisi ja miten selvisit. Jos työkieli oli englanti, kertoo se myös kielitaidostasi. Tuo esille myös taloudellinen lisäarvo. Kaikki nämä tiedot kertovat osaamisestasi konkreettisesti. Valitse käyttämäsi esimerkit huolellisesti niin, että ne korostavat juuri niitä ominaisuuksiasi, joita uudessa työtehtävässä odotetaan.

Se ei tarkoita sitä, etteikö tarvitsisi miettiä, miten haastattelutilanteessa toimii. Jos esimerkiksi olet luonnostasi hyvin puhelias ihminen, et voi lähteä dominoimaan keskustelua mielesi mukaan. Sinun on ehkä kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että annat haastattelijan esittää kysymyksensä loppuun asti ja pidät vastauksesi kohtuullisen mittaisina. Kenenkään ei silti tarvitse tai pidä esittää olevansa jotain muuta kuin mitä on. Tai jos koet, että sinun on jo haastattelutilanteessa näyteltävä, niin jaksaisitko ja haluaisitko tehdä sellaista työtä kovin pitkään? Vaikka työn hakeminen on aina itsensä markkinointia, itseään ei pidä lähteä liikaa mukauttamaan mahdollisiin toiveisiin.

Kannattaa hoitaa prosessi kunnialla loppuun asti, vaikka alkaisikin tuntua siltä, ettei paikka ole itseä varten. Sama koskee myös sitä, jos kysymykset työhaastattelussa ovat jollain tavalla asiattomia tai provokatiivisia. Ikävä kyllä sellaista tapahtuu joskus edelleen. Silloin kannattaa olla provosoitumatta ja kääntää huomio tiukasti omaan osaamiseen ja pysyä asiassa.

Haastattelija voi vaikuttaa paljonkin omalla elekielellään ja tavalla jutella asioista. Jos tilanne näyttää vaikealta, on aina mahdollista siirtyä vähän kevyempiin aiheisiin ja rentouttaa tilannetta. Monet yksinkertaiset apukysymykset voivat viedä keskustelua eteenpäin ja saada sen rullaamaan.
Nykyään haastattelutekniikat korostavat muutenkin enemmän kaksisuuntaisuutta ja keskustelumaisuutta, ja tilannesidonnaisilla kysymyksillä saadaan osaamista helpommin esille.

Totta kai, teoriassa, mutta käytännössä se on äärimmäisen harvinaista. Kysymys on aina kokonaisuudesta, hyvässä ja huonossa, joten jokaista vastausta ei tarvitse pelätä. Hakuprosessin edetessä jatkoon päässeiden hakijoiden erot ovat kuitenkin jo niin pieniä, että yksityiskohdilla ja yksittäisillä vastauksilla on yhä suurempi merkitys.

Mitä haluat itse kysyä meiltä hakemastasi tehtävästä? Kysymys avaa hyvin hakijan omaa käsitystä tehtävästä ja kertoo hänen motivaatiostaan haettavaan tehtävään.