Työsäännöt ja uusi YT-laki

Voimassa olevassa yt-laissa on säännökset työsäännöistä. Vastaavaa sääntelyä eduskunnan käsittelyssä olevassa uudessa yt-laissa ei ole, kertovat työoikeuden asiantuntijat Harri Hietala ja Keijo Kaivanto.

Lain soveltamisala säilyy ennallaan. Myös työvoiman vähentämistä koskeva sääntely säilyy hyvin pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta nykyisellään. Suurin muutos on ”jatkuvan vuoropuhelun” sisällyttäminen lakiin. Sillä korvataan nykyiset säännökset henkilöstön edustajille annettavista tiedoista ja yrityksen yleisten suunnitelmien, periaatteiden ja tavoitteiden käsittelystä. Muun muassa henkilöstö- ja koulutussuunnitelma korvataan työyhteisön kehittämissuunnitelmalla. Hallintoedustusta koskeva laki kumotaan ja säännökset siirretään pienin muutoksin yt-lakiin.

Laki on vielä (5.12.2021) eduskunnassa, mutta sen on kuitenkin tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022.

Työsäännöt voivat koskea hyvin monenlaisia asioita, eikä niiden sisältöä ole laissa tarkasti määritelty. Tyypillisiä työsäännöin säänneltyjä asioita ovat muun muassa työsuhde-etujen (esimerkiksi matkapuhelimen) käyttö, käytännöt sairauspoissaoloista ja perhevapaista ilmoittamisesta, varoitus- ja kulkulupakäytännöt, työpaikalla oleskelua työajan ulkopuolella koskevat pelisäännöt, työpaikalle tuotavia vieraita koskevat ohjeet sekä toimitilojen, työasusteiden ja laitteiden käyttöä koskevat määräykset.

Yt-lain mukaan työsäännöistä ja niiden muuttamisesta on sovittava. Työsäännöt eivät saa olla työntekijöiden vahingoksi ristiriidassa lakien tai sopimusten kanssa. Ne eivät myöskään poista työnantajan työnjohto-oikeutta, mutta voivat joissakin tapauksissa käytännössä rajoittaa sitä. Tarkan työsääntöjen sisältöä koskevan sääntelyn puuttuessa syntyy joskus epäselvyyttä siitä, onko joku työpaikalla noudatettava periaate tai käytäntö työsääntö vaiko ei. Yleistä vastausta tällaiseen pulmaan on vaikea antaa.

Kuten edellä on todettu, ei uusi laki sisällä työsääntöjä koskevaa sääntelyä. Tästä seuraa se, että uuden lain voimassa ollessa mahdollisesti käyttöön otettavien työsääntöjen asema määräytyy sen mukaan, mitä työpaikalla sovitaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työnantaja voi harkita, ryhtyykö sopimaan työsäännöistä vai antaako toimintaohjeita toimivaltansa rajoissa, lakien ja sopimusten velvoitteet huomioiden.

Uuden yt-lain siirtymäsäännöksen mukaan aiemman lain voimassa ollessa sovitut ja toistaiseksi voimassa olevat työsäännöt on puolin ja toisin irtisanottavissa kuuden kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei muusta irtisanomisajasta ole sovittu.

**

Varatuomari Harri Hietala (sopla.fi) on osallistunut monipuolisesti työehtosopimusneuvotteluihin, neuvontaan, asianajoon ja työlakien valmisteluun sekä niiden noudattamisen valvontaan. Hietala on kirjoittanut lukuisia työlainsäädäntöä käsitteleviä teoksia. Asianajaja, varatuomari, opetusneuvos Keijo Kaivanto on päivittäin tekemisissä haastavien työoikeudellisten kysymysten kanssa ja kirjoittanut useita työoikeutta käsitteleviä kirjoja yli 35 vuoden ajan.

Lisää työoikeudesta esimerkiksi seuraavissa Harri Hietalan ja Keijo Kaivannon teoksissa:

Uusi yhteistoimintalaki käytännössä(Hietala – Kaivanto, Alma Talent, ilmestyy tammikuussa 2022)

Esihenkilön käsikirja 2022(Hietala – Kaivanto – Pystynen, Alma Talent, ilmestyy huhtikuussa 2022)

Työsopimus ja johtajasopimus (Hietala – Kaivanto, Alma Talent, ilmestyy joulukuussa 2021)

Työpaikalla nähtävänä oltava lainsäädäntö 2022 (Hietala – Kaivanto, Alma Talent 2021)