Sopiiko liukuva työaika etätyöhön?

Liukuva työaika on yleinen järjestely toimistotöissä. Onko siitä sovittaessa huomioitu myös etätyö?

Kuva: Samantha Gades on Unsplash

Työaikalain soveltaminen etätyöhön

Uusi työaikalaki tuli voimaan vuoden 2020 alusta lukien. Se muutti muun muassa etätyön työaikasääntelyä. Nyt myös etätyö on työaikalain piirissä. Enää ei ole mahdollista, että työntekijän työajasta osa on työaikalain piirissä ja osa ei ole. Liukuvaa työaikaa joustavampi työaikamalli on uutena lakiin tullut mahdollisuus joustotyösopimuksen tekemiseen.

Työaikalain soveltamisalan ulkopuolelle jäävät vain ne, joilla on oikeus itse päättää työaikansa pituudesta ja sen sijoittelusta, käytännössä jotkut johtajat ja heihin rinnastettavat sekä esimerkiksi osa kiinteistönvälittäjistä. Edellytyksenä on, että edes työajan pituutta ei ole sovittu.

Liukuva työaika

Liukuvan työajan tarkoitus on, että työntekijä päättää sovituissa rajoissa päivittäisen työaikansa pituuden ja sen sijoittumisen. Liukuvan työajan elementit ovat yhdenjaksoinen kiinteä työaika, liukuma-aika ja sen sijoittaminen, lepoaikojen sijoittaminen sekä ylitysten ja alitusten enimmäiskertymä. Vuorokautisen liukuman enimmäismäärä laissa on neljä tuntia, ja enimmäiskertymät neljän kuukauden seurantajakson päättyessä ovat +60 tuntia ja -20 tuntia.

Valtakunnallisella työehtosopimuksella voidaan sopia liukuma-ajasta, enimmäiskertymien määrästä ja seurantajakson pituudesta.

Liukuvasta työajasta sopiminen

Liukuvasta työajasta sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken. Sopimusten päälinjoista on kyllä voitu sopia myös työpaikalla yhteisesti tai luottamusmiehen kanssa. Valtakunnallinen työehtosopimus saattaa vaikuttaa siihen, kuinka laajasti voidaan sopia. Työehtosopimuksella ei voida kieltää liukuvasta työajasta sopimista.

Liukuva työaika etätyössä

Yleisimmin liukuvasta työajasta sovittaessa lähtökohtana on muu kuin kotioloissa tehtävä työ, koska etätyötä koskevat monessa tapauksessa omat ohjeensa. Voi olla sovittu niinkin, että liukuvaa työaikaa sovelletaan etätyöhön samoin kuin toimistossa tai asiakkaiden luona tehtävään työhön.

Joissakin tapauksissa on päädytty siihen, että etätyöpäivän pituus on vakioitu normaalin työpäivän pituiseksi. Se on yleisimmin 7 tuntia 30 minuuttia. Tätä ovat saattaneet puoltaa muun muassa työsuojelulliset näkökohdat. Etätyössä saattaa myös joskus olla tarkoituksenmukaista sopia kiinteästä työajasta toimistotyöstä poikkeavasti. Sama voi koskea liukuma aikaa ja sen sijoittamista. Uusi työaikalaki on joustava, sillä se sallii myös kiinteästä työajasta erillään olevan liukuma-ajan.

Liukuvassa työajassa ylityö tulee kysymykseen vain nimenomaisesti sovittaessa. Käytännössä on kuitenkin voitu toimia myös tavalla, joka on laskenut nimenomaisen sopimisen kynnystä, antamalla työntekijälle enemmän mahdollisuuksia omaan harkintaan. Tämä voi rajoittaa työnantajan oikeuksia jatkossa –varsinkin, jos näin on toimittu tietoisesti.

Tehdyt työtunnit on etätyössä kirjattava samalla tavalla kuin muulloinkin. Tämä koskee myös lisä-, yli- ja sunnuntaitöiden kirjaamista.

Liukuvassa työajassa on aina huomioitava myös se, että seurantajakson lopussa pysytään sallituissa enimmäiskertymien rajoissa. Tämä on ensisijaisesti työntekijän tehtävä, mutta työnantajan tulee järjestää seurantajärjestelmät niin, että rajat eivät ylity. Käytännössä lisää joustavuutta voidaan saada työaikapankkia koskevilla järjestelyillä.

Lopuksi

Edellä on käsitelty liukuvaa työaikaa koskevia kysymyksiä erityisesti etätyössä. Nyt kun etätyö on – ainakin joksikin aikaa – lisääntynyt merkittävästi, tulee esille se, kuinka järjestelmät toimivat käytännössä. On tietenkin hyödyllistä, että pelisäännöt ovat selvät. Niiden on myös hyvä olla sekä työnantajan, että kaikkien työntekijöiden tiedossa.

**

Varatuomari Harri Hietala (sopla.fi) on osallistunut monipuolisesti työehtosopimusneuvotteluihin, neuvontaan, asianajoon ja työlakien valmisteluun sekä niiden noudattamisen valvontaan. Hietala on kirjoittanut lukuisia työlainsäädäntöä käsitteleviä teoksia.

Asianajaja, varatuomari, opetusneuvos Keijo Kaivanto on päivittäin tekemisissä haastavien työoikeudellisten kysymysten kanssa ja kirjoittanut useita työoikeutta käsitteleviä kirjoja yli 35 vuoden ajan.

Lisää kysymyksiä ja vastauksia työoikeuden yleisimmistä ja tärkeimmistä aiheista kirjoissa Harri Hietala ja Keijo Kaivanto: 101 kysymystä ja vastausta uudesta työaikalaista (Alma Talent, 2019) sekä 101 kysymystä ja vastausta henkilöstöjärjestelyistä yritysten muutos- ja poikkeustilanteissa (Alma Talent, 2020).

 

Lue lisää: