Järjestäytymisen vaikutus työsuhteen ehtoihin
Kumpi vaikuttaa sovellettaviin työsuhteen ehtoihin enemmän, työnantajan vain työntekijän järjestäytyminen?
Järjestäytymisvapaus
Järjestäytymisvapaus koskee sekä työntekijöitä että työnantajia. Se sisältää oikeuden kuulua tai olla kuulumatta yhdistyksiin. Järjestäytyminen on siis puolin ja toisin vapaaehtoista.
Työnantajan järjestäytyminen
Työnantajan järjestäytyessä työnantajaliittoon tulee liiton solmimaa, asianomaisen alan työehtosopimusta soveltaa työsuhteiden vähimmäisehtona. Vähimmäisehtoina sovelletaan sopimuksen jokaista yksityiskohtaa erikseen, eikä sopimuksen tasoa kokonaisuutena. Jos kysymyksessä on siirtyminen työnantajaliitosta toiseen, uuden sopimuksen soveltaminen alkaa siitä, kun vanhan sopimuksen sopimuskausi päättyy.
Sopimuksen vaihtuminen lykkääntyy edellä kerrotulla tavalla myös silloin, jos aiemmin on ollut sovellettavana työnantajan sopima yrityskohtainen työehtosopimus. Jos taas jotain muuta sopimusta on työnantajaliittoon liittymiseen saakka noudatettu yleissitovuuden perusteella, vaihtuu sopimus heti työnantajaliittoon liityttäessä.
Jos työnantaja eroaa työnantajaliitosta, sitoo liiton solmima työehtosopimus kyseisen sopimuskauden loppuun saakka.
Velvollisuus noudattaa yleissitovaa työehtosopimusta
Yleissitovuus edellyttää sitä, että sopimus on valtakunnallinen, koskee asianomaista alaa ja on yleiseksi katsottava. Viimeksi mainittu edellytys täyttyy, kun sopimus koskee työnantajien järjestäytymisen johdosta vähintään vähän alle 50:tä prosenttia alan työntekijöistä.
Yleissitovuus ei koske sellaista työnantajaliittoon kuuluvaa työnantajaa, jonka sovellettavaksi tulee liiton jäsenyyden perusteella jokin työnantajaliiton valtakunnallisen työntekijäyhdistyksen kanssa solmima työehtosopimus. Tilanne on sama, jos työnantaja on itse solminut työehtosopimuksen valtakunnallisen työntekijäyhdistyksen kanssa. Tätä sitovuuden astetta kutsutaan normaalisitovuudeksi.
Jos edellisessä kappaleessa selostetut ehdot eivät täyty, on työnantajan noudatettava yleissitovaa työehtosopimusta, jos sellainen on olemassa. Velvollisuus noudattaa kahta sopimusta voi syntyä esimerkiksi silloin, jos työnantaja on tehnyt sopimuksen alueellisen yhdistyksen kanssa alalla, jolla on olemassa myös yleissitova työehtosopimus. Yleissitovia työehtosopimuksia on noin 170.
Työntekijän järjestäytyminen
Työntekijä voi valita, mihin yhdistykseen kuuluu vai kuuluuko mihinkään. Se, onko työntekijä järjestäytynyt jotenkin tai ei mitenkään, ei vaikuta edellä kuvattuihin työnantajan velvollisuuksiin.
Työntekijän järjestäytymisellä voi olla merkitystä työrauhavelvollisuuden kannalta. Jos työntekijä on järjestäytynyt siihen työntekijäliittoon, joka on solminut työpaikalla työnantajan järjestäytymisen perusteella noudatettavan työehtosopimuksen, ei työntekijä saa ryhtyä sopimuksen vastaiseen työtaisteluun.
Työrauhavelvollisuus ei koske järjestäytymättömiä työntekijöitä eikä ”väärin” järjestäytyneitä työntekijöitä. Viimeksi mainituilla tarkoitetaan kuulumista johonkin muuhun kuin työpaikalla noudatettavan työehtosopimuksen solmineeseen liittoon.
Jos työnantaja noudattaa työehtosopimusta yleissitovuuden perusteella, ei työrauhavelvollisuutta ole lainkaan. Tässä tapauksessa ei siis millään työntekijöiden järjestäytymisellä ole merkitystä.
**
Varatuomari Harri Hietala (sopla.fi) on osallistunut monipuolisesti työehtosopimusneuvotteluihin, neuvontaan, asianajoon ja työlakien valmisteluun sekä niiden noudattamisen valvontaan. Hietala on kirjoittanut lukuisia työlainsäädäntöä käsitteleviä teoksia. Asianajaja, varatuomari, opetusneuvos Keijo Kaivanto on päivittäin tekemisissä haastavien työoikeudellisten kysymysten kanssa ja kirjoittanut useita työoikeutta käsitteleviä kirjoja yli 35 vuoden ajan.
Juridiikan ja talouden uutiskirje
Juridiikan ja talouden uutiskirje kokoaa uutiset ja ajankohtaiset sisällöt talouden, verotuksen ja juridiikan eri osa-alueista yhteen kirjeeseen. Voit räätälöidä kirjeen sisällön sinua kiinnostavista aihealueista. Uutiskirje ilmestyy joka arkipäivä.