Verosta on säädettävä lailla

Verotuksen tärkein oikeusperiaate on laillisuusperiaate. Periaatteen mukaan verosta on säädettävä lailla, joka sisältää säännökset verovelvollisuuden ja veron suuruuden perusteista. Laillisuusperiaatteella taataan oikeusvarmuus ja ennustettavuus, jotka ovat oikeusvaltion keskeisiä arvoja. Verovelvollisten – esimerkiksi yritystoimintaa harjoittavien – tulee voida luottaa siihen, että taloudellisia päätöksiä tehdessään heillä on tiedossaan säännökset, joiden mukaan verotus toteutetaan ja heidän omaisuuden suojaansa puututaan. Ideaalia on, jos verovelvollinen pystyy varautumaan siihen, minkälainen veroseuraamus kustakin liiketoimessa tehdystä ratkaisusta seuraa.

Veronkiertoa ovat vain täysin keinotekoiset järjestelyt

Laillisuusperiaatteen vuoksi länsimaisissa oikeusvaltioissa veronkiertosäännöksiä tulisi soveltaa ainoastaan täysin keinotekoisiin, lain tarkoituksen vastaisiin järjestelyihin, kuten esimerkiksi edestakaisiin oikeustoimiin (esim. myyjä myy pörssiosakkeita saadakseen luovutustappion, mutta ostaa saman yhtiön osakkeita saman määrän heti takaisin) tai oikeudellisen muodon väärinkäyttötilanteisiin (esim. perittävä antaa lahjan vasta perustetulle, perillisen omistamalle yhtiölle, jolla ei ole varsinaista yritystoimintaa). Oikeusvaltion periaatteisiin kuuluu, että verovelvollisella on oikeus verosuunnitteluun ja oikeus valita verotuksellisesti edullisin vaihtoehto liiketoimien toteuttamiseksi. Veronkiertosäännöksillä ei voida paikata huonosta tai epäjohdonmukaisesta verolainsäädännöstä aiheutuvia ongelmia, vaan se on lainsäätäjän tehtävä.

Veronkiertosäännöksiä on sovellettu liian liberaalisti

Suomessa verotuksen ennustettavuus ja oikeusvarmuus on ollut viime vuosina kovalla koetuksella. Verohallinto ja tuomioistuimet ovat soveltaneet veronkiertosäännöksiä laajentavalla ja vakiintuneesta oikeustilasta poikkeavalla tavalla. Niin sanotun kokonaisharkinnan perusteella – ja väitteillä liiketaloudellisten perusteiden puuttumisesta – on sivuutettu sellaisia liiketoimia, joiden on perinteisesti katsottu kuuluvan normaalin verosuunnittelun piiriin.

Veronkiertona on pidetty esimerkiksi osakevaihtoa, jossa operatiivista liiketoimintaa harjoittavan yhtiön pääomistaja siirsi omistamansa osakkeet sijoitusyhtiöönsä. Tällöin luovutus (osakkeiden siirto) katsottiin verotettavaksi, vaikka osakevaihtoa ei pääsääntöisesti pidetä luovutuksena eli siitä ei synny verottavaa tuloa, ellei järjestelyyn sovelleta veronkiertosäännöstä. Esimerkkitapaukseen ei kuitenkaan liittynyt keinotekoisia piirteitä eikä siinä täyttynyt yksikään oikeuskäytännössä vakiintunut veronkierron tunnusmerkki.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset palauttavat ennustettavuutta yritysverotukseen

Nyt korkein hallinto-oikeus on havahtunut tilanteeseen ja ottanut käsiteltäväkseen lukuisia veronkiertotapauksia. Vajaan vuoden aikana KHO on antanut peräti viisi vuosikirjapäätöstä veronkiertosäännösten soveltamisalasta. Nämä kaikki päätökset ovat olleet verovelvolliselle edullisia eli niissä on katsottu, että verovelvollisen liiketoimia ei voitu pitää veronkiertona. Päätöksissä on linjattu, että veronkiertosäännösten soveltamisessa on ensin arvioitava, onko kyseessä keinotekoinen järjestely, jossa syntyy konkreettisia ja järjestelmälle vieraita veroetuja. Vasta sen jälkeen tulevat arvioitavaksi järjestelyn tueksi esitetyt liiketaloudelliset perusteet. Sellaisiakin järjestelyitä, joihin liittyy keinotekoisuuden piirteitä, ei voida pitää veronkiertona, jos järjestelyn tueksi voidaan esittää verotuksesta riippumattomia liiketaloudellisia perusteita.

Nämä lyhyen ajan sisällä annetut samansuuntaiset päätökset toimivat vahvoina oikeuslähteinä veronkiertosäännösten soveltamisessa. Päätökset ovat selkiyttäneet oikeustilaa ja palauttaneet veronkiertosäännösten soveltamisalan niihin raameihin, mihin ne on alun perinkin tarkoitettu.

 

Janne Juusela on Asianajotoimisto Borenius Oy:n osakas ja veroryhmän vetäjä. Juusela on kirjoittanut yritysverotusta ja kansainvälistä verotusta käsitteleviä kirjoja sekä julkaissut artikkeleita kotimaisissa ja kansainvälisissä veroalan julkaisuissa. Hän myös luennoi säännöllisesti verotusta käsittelevissä seminaareissa. Veroalan kansainvälisissä tutkimuksissa Juusela on arvioitu yhdeksi Suomen johtavista veroasiantuntijoista.

Verotuksen ennakoitavuudesta lisää ja muuta asiaa kattavasti yritysverotuksesta löydät Janne Juuselan ja Tomi Viitalan päivittyvästä teoksesta Fokus Yritysverotus.