Metsälahjavähennyksessä on kysymys siitä, että luonnollisella henkilöllä on tietyin edellytyksin oikeus tehdä metsätalouden puhtaasta pääomatulosta lahjana tai lahjanluonteisella kaupalla saamastaan metsästä suorittamansa lahjaveron perusteella metsälahjavähennys. Metsälahjavähennyksen tavoitteena on edistää metsätilojen sukupolvenvaihdoksia, kasvattaa metsätilakokoa, edistää yrittäjämäistä metsätaloutta ja lisätä puun tarjontaa. Hyviä tavoitteita, joitten lisäksi positiivisena vaikutuksena voidaan mainita se, että lakimuutoksen on arvioitu kasvattavan työllisyyttä metsäalalla. Metsälahjavähennyksestä säädetään tuloverolain aivan uusissa, vuoden alusta voimaan astuneissa pykälissä: TVL 55a–d §:ssä.

Metsävähennyssäännöstä ei voida soveltaa kaikkiin metsätilojen lahjoitustilanteisiin eikä metsälahjavähennystä ole sidottu suoraan tiettyyn tilakokoon. Sääntely on tältä osin monimutkainen, mutta vailla varsinaisia tulkinnallisia epäselvyyksiä. Vähennyksen määrän arviointi etukäteen saattaa olla lahjoittajalle hankalaa.

Verovelvollisella ei ole oikeutta metsälahjavähennykseen sellaisen lahjana saadun metsän perusteella, johon sovelletaan sukupolvenvaihdoshuojennusta.

Verovuonna tehtävä metsälahjavähennys on enintään 195 000 euroa ja enintään 50 prosenttia metsätalouden puhtaasta pääomatulosta ennen metsälahjavähennyksen tekemistä. Verovuonna tehtävän vähennyksen määrän on oltava vähintään 1 500 euroa. Jos verovelvolliselle on muodostunut metsävähennyspohjaa eri vuosina saatujen lahjojen perusteella, aikaisemmin käytetty vähennyspohja on käytettävä ensin. Vähennyspohja on käytettävä viimeistään viidentenätoista verovuotena sen vuoden jälkeen, jona lahjoitus on tehty. Tässäpä mahdollisuus verosuunnitteluun siis!

Metsälahjavähennyksestä lisää ja muuta asiaa kattavasti perintö- ja lahjaverotuksesta löydät Jaakko Ossan teoksesta Fokus Perintö- ja lahjaverotus.