Tilintarkastuskertomuksen rakenne ja sisältö ovat muuttuneet merkittävästi. Taustalla on tilintarkastuslain uudistettu tilintarkastuskertomusta koskeva säännös ja tilintarkastajan raportointia koskevat uudistetut kansainväliset tilintarkastusstandardit (ISA). Kysymys on myös tilintarkastuskertomusta koskevien EU:n tilintarkastusasetuksen ja tilintarkastusdirektiivin vaatimusten implementoinnista. Enin osa muutoksista on toteutettu jo nyt, muutama EU:n tilintarkastusasetukseen perustuva sisältömuutos tulee käyttöön vuodelta 2017 annettavissa tilintarkastuskertomuksissa eli vuonna 2018.
Suomen Tilintarkastajat ry:n tilintarkastuskertomusmalleissa on otettu huomioon muuttunut lainsäädäntö ja uudistetut tilintarkastajan raportointia koskevat ISA-standardit. Mallit noudattavat pitkälti ISA-standardien vaatimuksia ja standardeissa esitettyjä kertomusmalleja, mutta niissä on myös otettu huomioon kotimaiset vaatimukset.

Myös lukijan tarpeet muutosajureina

Tilintarkastuskertomusten yhdenmukainen muoto ja sisältö ovat tarpeen, jotta tilintarkastuskertomuksen välittämä informaatio olisi lukijan helposti hahmotettavissa. Vakiomuotoista tilintarkastuskertomusta on kritisoitu sillä perusteella, että siinä ei ole otettu huomioon tarkastuskohteen yhteisömuotoa ja erityispiirteitä. Toisaalta tilintarkastuskertomukseen liittyy niin sanottu odotuskuilu: jotkut tilintarkastuskertomuksen lukijat odottavat tilintarkastuskertomukselta muuta, kuin mitä tilintarkastuskertomus on nykymuodossaan tähän asti kertonut.

Poimimme näkyvimmät muutokset

1. Tärkein eli lausunto ensin
Uusimuotoisessa tilintarkastuskertomuksessa kertomuksen rakenne on muuttunut siten, että tärkein, eli tilinpäätöksestä annettava lausunto, on ensimmäisenä.
2. Listattujen tarkastuskohteiden tilintarkastuskertomuksissa esitetään tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Nämä keskeiset seikat eli key audit matters (KAM) perustuvat kansainväliseen tilintarkastusstandardiin ISA 701 ”Viestiminen tilintarkastuksen kannalta keskeisistä seikoista riippumattoman tilintarkastajan tilintarkastuskertomuksessa”. Kyseiset seikat ovat tarkastuskohdekohtaisesti räätälöityjä ja suhteellisen yksityiskohtaisia kuvauksia niistä seikoista, joilla tilintarkastajan näkökulmasta on tilintarkastuksessa ollut eniten merkitystä ja siitä, miten ne on otettu huomioon tilintarkastuksessa. Käytännössä yleisiä KAMeja ovat esimerkiksi liikevaihdon tuloutus, liikearvon arvostus ja vaihto-omaisuuden arvostus, olemassaolo ja varaukset.
Vaikka ISA 701 -standardia sovelletaan lähtökohtaisesti vain listatun tarkastuskohteen tilintarkastuksessa, tilintarkastaja voi myös muutoin päättää viestiä tilintarkastuskertomuksessa tilintarkastuksen kannalta keskeisistä seikoista.
3. Lisää informatiivisuutta, lukijaystävällisyyttä ja läpinäkyvyyttä
Tilintarkastuskertomusuudistuksen tuloksena kertomukset ovat nyt aiempaa informatiivisempia ja lukijaystävällisempiä ja ne ovat myös yhtiökohtaisesti räätälöityjä. Toisaalta tilintarkastuskertomus on nyt selvästi pidempi kuin aiemmin. Onkin mielenkiintoista seurata, miten uusimuotoiset tilintarkastuskertomukset otetaan vastaan ja miten ne vastaavat lukijoiden odotuksiin.
4. Yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen tilintarkastuskertomuksiin eniten muutoksia
Muutokset tilintarkastuskertomuksissa koskevat kaikkia tarkastuskohteita, mutta erityisesti ne koskettavat yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen (PIE-yhteisö) tilintarkastuskertomuksia. Tilintarkastuskertomuksen lukija saa nyt kattavammin tietoa siitä, mitä tilintarkastus pitää sisällään.

 

Tilintarkastuskertomuksesta lisää ja muuta asiaa kattavasti tilintarkastuksesta löydät teoksista ”Tilintarkastus – asiakkaan opas” (2017) ja ”Tilintarkastuslaki ja EU:n uudistunut tilintarkastussääntely – kommentaari” (2017), joissa dosentti, KTT, KHT Maj-Lis Steiner on yksi kirjoittajista.