Lainvalmistelu on ponnistelua mahdollisimman …
selkeän ja johdonmukaisen lakitekstin tuottamiseksi. Parasta lainvalmistelussa on tutkimuksellinen ote ja tunne työn merkityksellisyydestä. Kun lainsäädännössä kirjoitetaan jotain, reaalimaailmassa tapahtuu sen seurauksena muutoksia. Työssä saa aikaiseksi oikeita asioita. Esimerkiksi ulosottokaaren merkitystä ulosottoviranomaisille, velallisille ja velkojille tuskin voi liioitella.

Työssä on mukana jonkin verran myös poliittista elementtiä. Hallitusohjelman linjausten luomissa väljissä raameissa sai kuitenkin tehdä omasta mielestään järkeviä ratkaisuja. Lainvalmisteluosaston porukka on hyvin yhteisöllistä, kovia haasteita ja vastuuta ei tarvinnut kantaa yksin. Asian ajaminen läpi eduskunnassa oli sekin kiintoisaa. Valiokunnassa kansanedustajat piti saada ymmärtämään mikä muuttuu ja minkä vuoksi.

Kiire kostautuu lainvalmistelussa
laadun kustannuksella viimeistään lain soveltamisvaiheessa. Hyvä, perusteellinen ja johdonmukainen lainvalmistelu vaatii aikaa ja mahdollisuutta tehdä erilaisia selvityksiä, jotta lakiehdotuksen taloudelliset ja muut vaikutukset voidaan kirjata ylös. Lainsäädännön vaikutusarviointi edellyttää juridiikan lisäksi taloustieteen ja yhteiskuntatieteen osaamista. Jos laaja lakipaketti pilkotaan osiin, säädöksen sisäinen johdonmukaisuus ja punainen lanka saattavat kadota.

Jos tietty säädöshanke on mainittu hallitusohjelmassa, seurauksena saattaa olla voimakas poliittinen ohjaus ja tahto saada nopeasti aikaan näkyviä tuloksia. Jos lakihanke ei taas ole poliittisesti kiinnostava, siihen ei aina ole resursseja. Hyvään lainsäädäntöön ei ole kuitenkaan oikotietä, lainvalmistelu vaatii aikaa ja kustannuksia.

Tutkijana tunnistan itseni vieläkin …
kolmenkymmenen vuoden takaisesta väitöskirjastani Ulosottorealisoinnista de lege ferenda. Iloisessa sekamelskassa perinteistä lainoppia, oikeuspoliittista ajattelua ja innovatiivishakuista pohdiskelua. Samat elementit ovat edelleen tuotannossani mukana eikä tutkimuksen perusolemus ole kansainvälistymistä lukuun ottamatta paljoa muuttunut.

Nuori tutkija tarvitsee esikuvia, myötävaikuttajia ja innostajia. Väitöskirjatyöhön innostivat ennen kaikkea kolme henkilöä: Erkki Havansi jyhkeänä esikuvana, Leena Kartio monessa roolimallina ja Hannu-Tapani Klami valtavan innovatiivisuuden henkilöitymänä. Inspiraationi lähde on tietyssä mielessä juuri Klamin jatkotutkijaseminaareissa, joissa tieteen tekemisen moni-ilmeisyys näyttäytyi. Tutkimuksen tekeminen koukutti kerralla, ja kahden hiukan hiljaisemman lainvalmisteluvuosikymmenen jälkeen tuotantovolyymi on taas korkealla.

Opiskeluista jää jälki
nuoreen ihmiseen. Opettajien tehtävä on paitsi opettaa juridiikkaa myös tukea nuoren ihmisen kasvamista ja kohdella arvostavasti opiskelijoita. Opettaminen on nuoren ihmisen aitoa kohtaamista, ei sen kummempaa. Vaikka ryhmät ovat isoja, jokainen opiskelija pitäisi edes yrittää kohdata yksilönä. Pienillä eleillä voi osoittaa, että kuuntelen ja otan sinut tosissani.

Opetusta on mietittävä sitä kautta, mikä on hyödyllistä ja mitä valmiuksia opiskelijat tarvitsevat tulevassa ammattielämässä. Näiden valmiuksien antamiseen on valittava parhaat keinot monimuotoisesti ja monipuolisesti. Massaluentoja kuulee toisinaan parjattavan, mutta on hyvä muistaa, että nykyiset gurutkin ovat sellaisilla aikoinaan istuneet. Massaluennoilla on paikkansa, mutta oikeudellisen ongelmanratkaisun opettamiseen paras keino voi olla oikeustapausharjoitus ja havainnollistamiseen näytelmä.

Juristietiikka on meillä edelleen lapsenkengissä, sitä tulisi tuoda esiin opetuksen lomassa mahdollisimman monessa kohtaa. Pykäläosaaminen ja pykälien vastuullinen käyttäminen, näillä pärjää pitkälle.

Siirtyessäni Lapista Helsinkiin
jään kaipaamaan Lapin yliopiston kompaktia kodikkuutta ja yhteisöllisyyttä. Byrokratian määrä on onnistuttu pitämään kurissa, ja aikaa on jäänyt tutkimukselle. Taiteiden tiedekunnan kädenjälki näkyy kampuksella kauniisti.

Helsingissä aloitan hyvillä mielin! Saan istua emeritusprofessori Erkki Havansin entisessä työhuoneessa. Hän oli 1980-luvulla työnohjaajani. En kuitenkaan anna ympyrän sulkeutua, vaan katson Helsingin vireää tiedeyhteisöä avoimin mielin – ja hihat jo käärittyinä.

Tuula Linnan juhlajulkaisu
Professori Tuula Linnan 60-vuotisjuhlaseminaarin osallistujia Arktikumissa. Kuva: Arto Rajanen / photokrafix

Henkkarit: Tuula Linna

Syntymävuosi: 1957

Tutkinnot ja arvonimet: OTT 1988

Yliopisto ja valmistumisvuosi: Turun yliopisto 1982

Rakkain prosessiperiaate: Oikeudenmukainen oikeudenkäynti

Jos ei olisi juristi olisi: Ruotsin kielen maikka

Kolme pointtia opiskelijoille: Opiskele päämäärätietoisesti, ole nuoren iloisella mielellä ja tee jotain muutakin kuin juridiikkaa.

Kaunein väri: Lemmikinsininen

Suosittelen
Laulu: Metallica Enter Sandman (1991)
Taulu: Egon Schielen omakuvat
Kirja: Nick Hornby: A Long Way Down ja muut “Nickit”
Laji: Uinti

Juristikirjeen laintuntijatesti: Montako pykälää on ulosottokaaressa? 450

 

Juristikirjeen toimitus / Arja Lappeteläinen