Oikeudenmukaisuus toteutuu Suomessa…

aika hyvin. Oikeudenmukaisuus on sanana vaikea, koska kuka voisi oikeudenmukaisuutta vastustaa? Mikä puolue kertoo olevansa oikeudenmukaisuutta vastaan? Mutta kun oikeudenmukaisuudesta puhutaan, on olennaista tietää, kenen oikeudenmukaisuudesta puhutaan. Kannattaa kuitenkin olla iloinen, ylpeä ja kiitollinen siitä, että monista aika populistista syytöksistä huolimatta, oikeudenmukaisuus toteutuu Suomessa keskimäärin hyvin ja Suomi on ennakoitava ja reilu yhteiskunta. Tästä löytyy myös objektiivista näyttöä. Kiinnostavaa on myös se, mistä syntyy epäoikeudenmukaisuuden kokemus. Yksi osa hyvää yhteiskuntaa on se, että on mahdollisuus keskustella epäoikeudenmukaisuudesta. Osattomuuden ja äänettömyyden kokemuksiin pitäisi pystyä keskittymään. On ihmisiä, jotka aidosti kokevat, että he ovat ulkopuolella ja ulkopuolisia. Ulkopuolisuuden kokemus lisää toivottomuutta ja toivottomat ihmiset tekevät epätoivoisia asioita. Yksilön epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia käsitellessä on turhaa vedota siihen, että yhteiskunta on kokonaisuudessaan oikeudenmukainen.

Juristit eivät ymmärrä oikeudenmukaisuudesta…

Ei pidä paikkansa, koska nimenomaan juristit ymmärtävät oikeudenmukaisuutta, koska katsovat tilanteita eri suunnista. Syyttäjä katsoo syyttäjän kulmasta, puolustaja puolustajan kulmasta, tuomari tuomitsee. Tässä kokonaisuudessa toteutuu oikeudenmukaisuus. Armo ylittää oikeudenmukaisuuden ja kohtuuden, armo on enemmän. Armahdusoikeus on oikeusjärjestelmän varaventtiili. Armo on taivaallista ja sellaisenaan ihmiselle mahdotonta. Oikeudenmukaista on se, että 10 euron velka maksetaan takaisin, kohtuullista se, että jos kohtaa vastoinkäymisiä, velan voi maksaa myöhemmin tai velkaa pienennetään. Armo on sitä, että velkaa ei tarvitse maksaa lainkaan takaisin. Yksi osa luterilaisen uskon ihmettä on se, että Jumala ei vaadi mitään takaisin. Saarnamiehen näkökulmasta lain saarna on helpompi kuin evankeliumin sanoma. Tuntuu, että armahtaminen herättää joskus paheksuvia tunteita, esimerkkinä reaktiot presidentin armahtaessa.

Armahdusoikeus on oikeusjärjestelmän varaventtiili.

Juristia tarvitaan eniten…

oikeusjärjestelmän osana ja ylläpitämisessä. Olen suuri oikeusjärjestelmän – tarkoittaen koko putkea poliisimiehistä oikeuslaitokseen – kunnollisen resursoimisen ystävä. Olen seurannut keskustelua oikeuslaitoksen resursoinnista huolestuneena. Oikeusjärjestelmää pitää hoitaa ja resursoida kunnolla, jotta ei käy niin, että ammattieettinen moraali tippuu ja ihmisten usko siitä, että omat asiat saa oikeudenmukaisesti käsiteltyä rapistuu ja jotta ei käy niin, että eriarvoisuus toteutuisi juuri tässä asiassa. Lakimiehen ammatti on hieno professio. Yksittäiset juristit, esimerkiksi myös liikejuridiikan harjoittajat, mahdollistavat suurena kokonaisuutena oikeuden toteutumisen mahdollisuuden.

Pappeja ja juristeja ja yhdistää…

monet asiat. Tiedekuntajärjestyksessä teologinen ja oikeustieteellinen ovat peräkkäin. Yhteiskunnallisen arvostuksen näkökulmasta molemmat professiot ovat kiinnostavassa muutoksessa. Ajat, jolloin ammateilla oli itseisarvoa, ovat ohi. Papit ja juristit ovat ihmisten ainutkertaisimpien ja vaikeimpien tilanteiden kanssa tekemisissä. Molemmat ottavat huolehdittavakseen toisten ihmisten asioita. Molemmista on hauskoja vitsejä.

Laki ja kirkko…

Yhtäältä voi sanoa laki ja kirkko tai kirkkolaki. Historiallisista syistä kirkon järjestyksestä säädetään kirkkolaissa. Viime aikoina on käyty keskustelua, mikä on kirkon suhde yhteiskuntaan. Kirkolla on myös pitkä historia siitä, että kirkon kannalta tärkeät kysymykset ulkoistetaan juridisiksi kysymyksiksi, esimerkiksi naispappeuden työjärjestykselliset kysymykset ja uusi avioliittolaki.

Kirkolla on paljon juristeja töissä. Jokaisessa tuomiokapitulissa – tuomiokapituli on muuten Suomen vanhin virasto, perustettu 1200-luvulla – on lainoppinut asessori, lakimiesasessori. Juristiteologeja on paljon, juristipappejakin on. Kirkon tehtävä on julistaa lakia ja evankeliumia.

Teemu Laajasalo, 42

Kirkkoherra, Helsingin seurakuntayhtymän johtaja

Selitä omin sanoin

Varatuomari

”Arvonimi auskultoinneelle juristille.”

Käräjäoikeus

”Ensimmäinen oikeusaste. Tästä päästään siihen, että hieno käräjäsaarnojen perinne on nyt jo valitettavasti unholassa. Käräjäsaarnoja pidettiin vielä 1970-luvulla. Ehdotan, että ne palautetaan.”

Rikoslaki

”Siinä kerrotaan, mitä seuraa, jos ei käyttäydy kiltisti.”

Suosittelen

Kirja: Jouko Turkka: Kirjeitä oikeuskanslerille

Tv-sarja: House of Cards

Elokuva:  Ruusun nimi

Juristikirjeen Oikeus on -haastattelusarjassa julkisuudessa tunnetut ei-juristit puhuvat juridiikasta