Poliisityössä huomaan ajattelevani kuin juristi, kun…

Ajattelen aina kuin juristi. En tarkoita, että ajattelisin pykäliä, vaan analysoin todellisuutta niin kuin juristi. Poliisityössä on todella paljon analysoitavaa. Juristit osaavat tehdä päätöksiä, ja myös minä olen päätöshakuinen. Johtamisessa päätösten tekeminen on tärkeää. Juristimaista ajattelua on myös se, että kun päätökset on tehty, niitä voidaan muuttaa.

Poliisissa tarvitaan juristeja erityisesti…

ihmisten perusoikeuksien turvaamiseksi, oikeusturvan takaamiseksi ja oikeusjärjestelmän toimivuuden kannalta. Poliisityössä on aina pitänyt punnita eri intressejä. Muotomääräykset, niiden määrä ja painavuus ovat lisääntyneet lainsäädännössä, joten juridista osaamista tarvitaan poliisissa.

Poliisin pitää pystyä perustelemaan eli lainausmerkeissä myymään ratkaisu, jonka se on tehnyt.

Kansan oikeustaju…

on arvokas asia ja sitä pitää tukea, koska viime kädessä oikeusjärjestelmän ylläpitäminen edellyttää sitä, että kansa on poliisin ja oikeuslaitoksen tukena. Ymmärrän kansan oikeustajun niin, että kansa kokee tuomioistuimen ja poliisin toiminnan oikeutettuna. Viimeisimpien tutkimusten mukaan 96 prosenttia luottaa paljon tai melko paljon poliisiin – instituutioista se on korkein luottamus. Suomessa poliisilla on korkea koulutustaso ja meillä poliisi on kansan kuva. Suomen kansan oikeustaju välittyy niin poliisiinkin. Viranomaisen toiminnassa on olennaista, että toiminta selitetään avoimesti ja perustellaan. Poliisin pitää pystyä perustelemaan eli lainausmerkeissä myymään ratkaisu, jonka se on tehnyt. Niin ihmiset ymmärtävät, vaikka eivät hyväksyisikään, miksi ratkaisu on tehty. Se on olennainen asia yhteiskuntarauhan kannalta. Tässähän auttaa todella paljon se, että suomalaisten koulutustaso on korkea – suomalaiset osaavat tulkita asioita, kunhan ne vain kerrotaan.

Lakimiesliiton hallituksen puheenjohtajana aion…

toimia suomalaisen oikeusvaltion puolesta ja niin, että kaikki suomalaiset lakimiehet tuntevat Lakimiesliiton omakseen. Lakimiesliiton jäsenten erilaisuus on sen rikkaus. Tavoitteena on, että lakimiesten laaja-alaista osaamista käytetään oikeuslaitoksessa. Myös lainsäädäntötyön laatutason ylläpitäminen on tärkeää. Kannatan faktaperusteista vaikuttamista. Suomi käyttää oikeuslaitokseen per capita puolet siitä summasta mitä muut pohjoismaat. Tuomioistuinvirastohanke on ollut mahdottoman tärkea hanke Lakimiesliitolle. On kaikkien suomalaisten lakimiesten eduksi, jos oikeuslaitoksessa saadaan uusi vaihde päälle.

Rikosoikeus on työurani aikana muuttunut…

kansainvälisemmäksi ja mielenkiintoisemmaksi. Kysymys on ensinnäkin rikollisuuden muutoksesta, rajat ylittävästä rikollisuudesta ja toisaalta kansainvälisestä rikosoikeudesta, jota on implementoitu suomalaiseen oikeuteen. Jutut ovat monimutkaisempia, suurempia ja kalliimpia. Suomessa on tendenssi, että vastataan kaikkeen niin, että tehdään siitä rikos. Vaihtoehtoina voisi ajatella hallinnollisia ja kannustavia keinoja. Voisiko vaikka ajatella, että autonkuljettaja, jonka havaitaan jäävän todella harvoin kiinni liikennerikkomuksista, saa etuja esimerkiksi autoverossa tai vakuutuksissa?

Henkkarit: Antero Rytkölä

Syntymävuosi: 1959

Tutkinnot ja arvonimet: OTK, VT, nimismies

Yliopisto ja valmistumisvuosi: Turun yliopisto 1984

Lempioikeudenala: Rikosoikeus

Guru: Laamanni Teuvo Sepponen

Jos ei olisi juristi, olisi: Nuoruuden haaveammatti oli merimies, myöhemmin historian tutkija

Motto: Asioilla on tapana järjestyä

Suosittelen

Kirja: Herman Wouk: Cainen kapina

Laulu: Suomen laulu ”Siinä sanotaan, että henkisillä arvoilla Väinämöinen voittaa materian.”

Laji: Jalkapallo

Kuvataiteen teos: Maaherra-taulu