Vuosilomalain muutokset voimaan huhtikuussa

Muutosten tarkoituksena on saattaa vuosilomalaki vastaamaan EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntöä.

Vuosilomalain muutoksilla turvataan työntekijälle EU-lainsäädännössä edellytetty oikeus neljän viikon palkalliseen vuosilomaan, vaikka hän olisi joutunut olemaan poissa työstä sairauden tai lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi. Lisäksi pidennetään aikaa, jonka kuluessa työntekijä voi pitää työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn vuosilomansa.

Laki tulee voimaan 1.4.2019 alkavan lomanmääräytymisvuoden alusta.

Valtioneuvosto esittää vuosilomalain muutoksia vahvistettavaksi presidentin esittelyssä 15.3.2019.

Vuosilomalakiin lisätään säännökset työntekijän oikeudesta vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin. Työntekijä saa lisävapaapäiviä tilanteissa, joissa hän ei sairaudesta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon vuoksi ole ansainnut vähintään 24 vuosilomapäivää. Lisävapaapäiviltä työntekijällä on oikeus saada säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaansa vastaava korvaus.

Jos työntekijä on lomanmääräytymisvuoden aikana ansainnut vähintään 24 lomapäivää, lisävapaapäiväsäännös ei tule sovellettavaksi.

Vuosilomalaissa säädetään vuosiloman siirtämisestä työkyvyttömyyden vuoksi. Vuosilomalain muutoksen myötä aika, jonka kuluessa työkyvyttömyyden vuoksi siirretty vuosiloma on annettava, pitenee.

Jos työntekijän vuosilomaa on jouduttu siirtämään työkyvyttömyyden vuoksi, kesäloma on jatkossakin annettava lomakaudella ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua. Jos tämä ei ole mahdollista, voidaan siirretty loma antaa vielä alkuperäistä lomakautta seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana ja viimeistään kuitenkin kyseisen kalenterivuoden päättymiseen mennessä.

Muutosten tarkoituksena on saattaa vuosilomalaki vastaamaan EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntöä.

Uusia säännöksiä sovelletaan ensimmäisen kerran 1.4.2019 alkavalta lomanmääräytymisvuodelta ansaittaviin lomiin.

Lähde: työ- ja elinkeinoministeriön tiedote.

Lue lisää: