Voiko ylitöistä sovitun erillisen korvauksen irtisanoa?

Työaikalaki sallii eräiden työntekijöiden osalta sen että ylityöt korvataan lain mukaan laskettavien ylityökorvausten sijasta erillisellä korvauksella. Tällaista korvausta koskevaan sopimusehtoon liittyy useita kiinnostavia kysymyksiä.

Kuva: Jason Richard, Unsplash.

Erillisestä korvauksesta sopiminen

Erillinen korvaus voi koskea lisä-, yli- ja sunnuntaityön korvaamista. Sopiminen on mahdollista sellaisen työntekijän kanssa, jonka tehtävänä on valvoa muiden työntekijöiden työtä. Tällaista työtä voi tehdä toimihenkilö, ylempi toimihenkilö tai johtaja. Jos edellä mainitun työntekijän tehtäviin ei kuulu toisten työn johtaminen, ei kiinteää korvausta ole katsottu mahdolliseksi. Tästä on olemassa työneuvoston lausunto asiantuntijatyötä tekevän ylemmän toimihenkilön osalta.

Erillisestä korvauksesta voidaan sopia myös joustotyöaikaa koskevan sopimuksen tehneen työntekijän kanssa. Joustotyöaikaa koskevan sopimuksen keskeinen sisältö on se, että työntekijä voi itse päättää yli 50 prosentista työaikansa sijoittelusta ja työnteon paikasta. Joustotyöaikaa koskeva sopimus on puolin ja toisin irtisanottavissa.

Sopimus erillisestä korvauksesta on tehtävä kirjallisesti.

Erillisen korvauksen suuruus

Laki ei sääntele sovitun erillisen korvauksen suuruutta. Jos sovitun korvauksen suuruus poikkeaa olennaisesti siitä, mitä keskimäärin pitäisi maksaa, jos erillisestä korvauksesta ei olisi sovittu, voi järjestely synnyttää tyytymättömyyttä puolin tai toisin.

Työehtosopimusmääräykset

Työehtosopimuksessa voi olla erillisen korvauksen käyttöä tavalla tai toisella rajoittavia määräyksiä. Yleisiä tällaiset määräykset eivät ole. Sen sijaan laki ei salli sitä, että työehtosopimuksella mitenkään laajennettaisiin erillisen korvauksen käyttömahdollisuutta

Mahdollisuus irtisanoa erillistä korvausta koskeva sopimusmääräys

Vuoden 2019 loppuun saakka voimassa olleessa työaikalaissa ei ollut mitään säännöstä tällaisen sopimusehdon erillisestä irtisanomismahdollisuudesta. Tämä merkitsi ja merkitsee edelleen sitä, että tämä ehto on irtisanottavissa vain jos erillinen irtisanomismahdollisuus on sovittu työnantajan ja työntekijän kesken.

Vuoden 2020 työaikalaissa asia on toisin. Sen mukaan tämän sopimusehdon irtisanominen on aina mahdollista. Tätä oikeutta ei voida sopimalla poistaa. Sen sijaan irtisanomisajasta saa sopia. Ellei ole sovittu, päättyy sopimus sopimusehdon irtisanomista seuraavan palkanmaksukauden päättyessä. Jos tämä sopimusehto liittyy joustotyöaikaa koskevaan sopimukseen, päättyy se kuitenkin viimeistään joustotyöaikaa koskevan järjestelyn päättyessä.

Siirtymäsäännös

Vuoden 2020 työaikalain mukaan lakiin otettua irtisanomismahdollisuutta ei sovelleta ennen 1.1.2020 tehtyihin työsopimuksiin. Näihin sovelletaan jatkossakin aiemmin voimassa olleen työaikalain säännöksiä.

**

Varatuomari Harri Hietala (sopla.fi) on osallistunut monipuolisesti työehtosopimusneuvotteluihin, neuvontaan, asianajoon ja työlakien valmisteluun sekä niiden noudattamisen valvontaan. Hietala on kirjoittanut lukuisia työlainsäädäntöä käsitteleviä teoksia. Asianajaja, varatuomari, opetusneuvos Keijo Kaivanto on päivittäin tekemisissä haastavien työoikeudellisten kysymysten kanssa ja kirjoittanut useita työoikeutta käsitteleviä kirjoja yli 35 vuoden ajan.

Lisää työajasta Hietalan ja Kaivannon teoksissa:

Työaika – työaikajärjestelyt ja sopimusmallit (Hietala – Hurmalainen – Kaivanto, ilmestyy marraskuussa 2020)

101 kysymystä ja vastausta uudesta työaikalaista (Alma Talent, 2019)

Uusi työaikalaki käytännössä (Hietala – Kaivanto – Schön, Alma Talent, 2019)

 

 

Lue lisää: