Voiko palkankorotusten maksamista lykätä?

Hyvin monilla toimialoilla palkankorotukset vuosille 2020 ja 2021 sovittiin ennen koronaa ja täysin toisenlaisiin olosuhteisiin, kuin missä nyt ollaan. Joiltakin tahoilta on jo esitetty sovittujen sopimusten avaamista.

Kuva: Timelab Pro/ Unsplash

Työehtosopimusten palkankorotusmääräykset

Monessa tapauksessa työehtosopimus sisältää määräykset palkkojen korottamisesta niin sanotulla yleiskorotuksella. Toinen aika yleinen vaihtoehto on yleiskorotuksen ja niin sanotun potin yhdistelmä. Potti tarkoittaa sitä, että tuota korotusosuutta ei ensisijaisesti jaeta kaikille tasan. Potin osalta määräysten sisältö kuitenkin vaihtelee eri aloilla.

Edellä mainitut määräykset velvoittavat korotusten maksamiseen sopimuksessa sovittuna päivänä. Tästä ei voida poiketa, ellei työehtosopimuksessa ole nimenomaisesti sallittu poikkeamista. Näin ei ole tavallisesti menetelty ja korotusten maksamista ei tällöin voi lykätä.

Joustavat palkankorotusmääräykset

Joillakin aloilla on sovittu palkankorotuksista niin, että ensisijainen vaihtoehto on paikallinen palkkaratkaisu. Näissä tapauksissa työehtosopimuksen toissijaiset palkankorotusmääräykset tulevat sovellettavaksi vasta sitten, jos paikallista palkkaratkaisua ei sovita.

Esimerkkinä tällaisista sopimusaloista ovat teknologiateollisuus, suunnittelu- ja konsulttiala sekä tietotekniikan palveluala. Vastaavia määräyksiä on myös eräillä muilla aloilla.

Paikallisen palkkaratkaisun sisältöä ei edellä mainituilla aloilla ole työehtosopimuksella rajattu. Näin ollen sopimisen piirissä voi olla sekä korotusten määrä että niiden aikataulu. Kukin työehtosopimus määrää sen, kenen kanssa asiasta on sovittava. Tätä pitää noudattaa, jotta sopimus olisi pätevä. Sopimusneuvotteluille on syytä pohtia sisältö win–win-periaatteella  ja varata niille myös riittävästi aikaa.

Esimerkiksi tietotekniikan palvelualalla asiasta sovitaan luottamusmiehen kanssa ja jos sellaista ei ole, työntekijöiden kanssa yhdessä. Sopimus on tehtävä 15.1.2021 mennessä. Ellei asiasta sovita, korotetaan palkkoja 1.2.2021 lukien työehtosopimuksessa sovitulla tavalla (yleiskorotus 1,2 % ja työnantajan jakama potti 0,8 % pakkasummasta).

Järjestäytymättömät yritykset

Järjestäytymättömien yritysten pitää noudattaa työehtosopimusta ja myös sen palkankorotusmääräyksiä, jos alan työehtosopimus on yleissitova.

Myös järjestäytymätön yritys voi tällöin käyttää palkankorotusten osalta työehtosopimuksen sallimia sopimismahdollisuuksia. Tässäkin on muistettava, että työehtosopimus määrää, kenen kanssa asiasta sovitaan. Näistä menettelytapamääräyksistä ei voi poiketa. Esimerkiksi teknologiateollisuuden työntekijöiden työehtosopimuksessa sopijapuoleksi on sovittu pääluottamusmies, toimihenkilöillä luottamusmies ja ylemmillä toimihenkilöillä määräys on sama kuin tietotekniikan palvelualalla. Ellei asiasta sovita, on korotukset maksettava siten ja siinä aikataulussa, minkä työehtosopimus määrää.

Syksyn 2020 työehtosopimuksista

Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluita koskeva työehtosopimus tuli voimaan 1.10.2020. Siinä ei vielä sovittu palkankorotusten suuruudesta, mutta sovittiin, että myöhemmin sovittavat palkankorotukset maksetaan 1.2.2021. Jos liitot eivät pääse näiden korotusten suuruudesta sopimukseen viimeistään 31.1.2021, työehtosopimus päättyy 28.2.2021. Tämän alan osalta asiat ovat siis tässä vaiheessa ehdollisia.

Työehtosopimusten kriisilausekkeet

Joissakin työehtosopimuksissa on määräyksiä kriisin varalle. Tällaiset määräykset eivät ole kovin yleisiä ja se, mitä sopimista työpaikalla esimerkiksi palkankorotuksista ne sallivat, vaihtelee. Mitään yleistä muotoa ei ole olemassa. Nämä mahdollisuudet onkin syytä tarkistaa oman alan työehtosopimuksesta.

Sovittujen työehtosopimusten avaaminen

Kuten edellä on todettu, on joillakin aloilla esitetty sovittujen työehto- sopimusten avaamista. Minkään alan osalta ei ole julkisuudessa ollut tähän mennessä tietoja siitä, että edellä mainittujen esitysten osalta olisi käynnistetty neuvotteluja. Tätä asiaa on kuitenkin syytä seurata.

**

Varatuomari Harri Hietala (sopla.fi) on osallistunut monipuolisesti työehtosopimusneuvotteluihin, neuvontaan, asianajoon ja työlakien valmisteluun sekä niiden noudattamisen valvontaan. Hietala on kirjoittanut lukuisia työlainsäädäntöä käsitteleviä teoksia. Asianajaja, varatuomari, opetusneuvos Keijo Kaivanto on päivittäin tekemisissä haastavien työoikeudellisten kysymysten kanssa ja kirjoittanut useita työoikeutta käsitteleviä kirjoja yli 35 vuoden ajan.

 

Lisää työoikeudesta 

Harri Hietala, Martti Kairinen, Keijo Kaivanto, Esa Schön: Työsopimuslaki käytännössä (Alma Talent, tulossa joulukuussa 2020)

Harri Hietala, Keijo Kaivanto: Työpaikalla nähtävänä oltava lainsäädäntö 2021 (Alma Talent, tulossa joulukuussa 2020)

Harri Hietala, Keijo Kaivanto: 101 kysymystä ja vastausta henkilöstöjärjestelyistä yritysten muutos- ja poikkeustilanteissa (Alma Talent, 2020)

Lue lisää: