Voidaanko työpaikalla sopia kriisisopimus?

Erityisesti työehtosopimus määrittää sen, mitä työpaikalla on sallittua sopia kriisitilanteessa

Kuva: Drew Beamer on Unsplash

Työpanoksen määrän tilapäinen vähentäminen

Laissa ja työehtosopimuksissa on säännökset ja määräykset lomauttamisesta. Tämä on keino vähentää tilapäisesti työpanoksen määrää ja työnantajan työkustannuksia. Lomautus voi olla kokoaikainen tai osittainen ja se voi – tilanteesta riippuen – olla voimassa määräajan tai toistaiseksi. Työkustannukset ja työpanoksen määrä alenevat samassa suhteessa.

Ellei lomauttamisesta sovita, sen toimeenpano edellyttää lomautusilmoitusajan noudattamista ja vähintään 20 työntekijän yrityksissä lisäksi yhteistoimintaneuvottelujen käymistä. Koronakriisin takia lomautusilmoitusaikaa ja lomautusta koskevia yhteistoimintalain neuvotteluaikoja on tilapäisesti lyhennetty niin, että kumpikin on pääsääntöisesti viisi päivää. Alan tilanne on tarkistettava kustakin työehtosopimuksesta erikseen. Tätä kirjoitettaessa nämä poikkeukset ovat voimassa kesäkuun 2020 loppuun saakka.

Työehtosopimuksen vähimmäisehdot

Työehtosopimukset asettavat työsuhteiden minimiehdot. Tämä merkitsee sitä, että työehtosopimuksen vähimmäistasot alittavat sopimukset ovat alitteen osalta mitättömiä. Työehtosopimukset eivät salli myöskään sitä, että sopimus alitetaan joltakin kohdalta ja vastaavasti kompensaationa ylitetään toisesta kohdasta.

Sellainen sopiminen, jossa työehtosopimuksen vähimmäisehtoja ei aliteta miltään osin, on sen sijaan mahdollista, kunhan muistetaan yhdenvertaisen kohtelun vaatimukset. Tällainen sopiminen tulee kysymykseen silloin, kun aiemmin sovitut työehdot ylittävät työehtosopimuksen vähimmäisvaatimukset. Esimerkiksi tunti- tai kuukausipalkka on työehtosopimuksen edellyttämää tasoa korkeampi.

Kilpailukykysopimuksen selviytymislausekkeet

Keväällä 2016 sovittuun kilpailukykysopimukseen sisältyi määräys selviytymislausekkeen (kriisisopimus) ottamisesta alakohtaisiin työehtosopimuksiin. Niiden oli tarkoitus mahdollistaa sopimuksesta poikkeaminen työpaikkojen säilyttämiseksi, jos eteen tulisi vakavia vaikeuksia. Lausekkeiden sisällöt vaihtelivat eri aloilla, mutta jokin selviytymislauseke otettiin useimpiin työehtosopimuksiin.

Selviytymislauseke on tuota neuvottelukierrosta seuranneilla neuvottelukierroksilla poistettu monesta työehtosopimuksesta.

Mahdollisuudet kriisisopimuksen tekemiseen

Kuten edellä on todettu, on poikkeamismahdollisuuksia koskevia sopimusmääräyksiä kilpailukykysopimuksen jälkeisillä neuvottelukierroksilla poistettu useista sopimuksista. Uutisoinnissa paljon esillä olleista aloista tällainen määräys puuttuu kokonaan muun muassa kaupan-, ravintola-, majoitus- ja vapaa-ajan aloilta.

Tietotekniikan palveluala on esimerkki toimialasta, jolla kriisisopiminen on mahdollista. Sopiminen edellyttää irtisanomisperusteiden olemassaoloa ja sopimuksesta on annettava tieto liitoille. Tarvittaessa se on myös alistettava liittojen tarkastettavaksi. Työehtosopimus ei rajaa sitä, kuinka paljon työehtosopimuksesta poiketaan, mutta poikkeukset voivat olla voimassa enintään vuoden.

Esimerkiksi kemian perusteollisuuden työntekijöiden työehtosopimus sallii näissä tilanteissa sopimisen lomarahoista, eräistä työaikakorvauksista ja vuosiloman pilkkomisesta.

Lopuksi

Kriisisopimisen mahdollisuudet riippuvat kustakin työehtosopimuksesta ja sopimusmääräyksen nimi voi vaihdella. Enimmillään mahdollisuus on laaja ja suppeimmillaan sitä ei ole lainkaan. Monesti edellytyksenä on irtisanomisperusteen olemassaolo tai siihen rinnastuva tilanne.

Työpaikalla sovittavaan kriisisopimukseen voi sisältyä monenlaisia määräyksiä. Siihen voi kuulua myös siinä sovittu tai työehtosopimuksesta tuleva irtisanomisrajoitus sopimuksen voimassa ollessa.

Mikään ei estä sitä, että työehtosopimusosapuolet sopivat kriisilausekkeen lisäämisestä työehtosopimukseen kesken sopimuskauden. Tätä kirjoitettaessa tällaisia lisäyksiä ei ole tiedossa.

**

Varatuomari Harri Hietala (sopla.fi) on osallistunut monipuolisesti työehtosopimusneuvotteluihin, neuvontaan, asianajoon ja työlakien valmisteluun sekä niiden noudattamisen valvontaan. Hietala on kirjoittanut lukuisia työlainsäädäntöä käsitteleviä teoksia. Asianajaja, varatuomari, opetusneuvos Keijo Kaivanto on päivittäin tekemisissä haastavien työoikeudellisten kysymysten kanssa ja kirjoittanut useita työoikeutta käsitteleviä kirjoja yli 35 vuoden ajan.

Tutustu Hietalan ja Kaivannon uusimpiin teoksiin: 

Työpaikalla nähtävänä oltava lainsäädäntö 2021 (Alma Talent, 2020, tulossa joulukuussa)

Työaika – työaikajärjestelyt ja sopimusmallit (Hietala – Kaivanto – Hurmalainen, Alma Talent, 2020, tulossa syyskuussa)

Työsopimuslaki käytännössä (Hietala – Kaivanto – Schön, Alma Talent, 2020, tulossa lokakuussa)

101 kysymystä ja vastausta henkilöstöjärjestelyistä yritysten muutos- ja poikkeustilanteissa (Alma Talent, huhtikuu 2020)

Esimiehen käsikirja 2020 (Hietala – Kaivanto – Pystynen, Alma Talent, huhtikuu 2020)

101 kysymystä ja vastausta uudesta työaikalaista (Alma Talent, 2019)

Uusi työaikalaki käytännössä (Hietala – Kaivanto – Schön, Alma Talent, 2019)

Vuosilomalaki käytännössä (Alma Talent, 2019)

Työsopimus ja ehdot erityistilanteissa (Hietala – Kaivanto – Hurmalainen, Alma Talent, 2019)

Työsuojeluvastuuopas (Hietala – Kaivanto – Hurmalainen, Alma Talent, 2019)

 

 

 

 

Lue lisää: