Verorahojen vastineeksi vastuullista ja vaikuttavaa hoitoa

"Yritysten yhteiskuntavastuusta ja verojalanjäljistä puhutaan yhä enemmän, mutta seuraammeko samalla tarkkuudella sitä, miten julkinen sektori käyttää yhteisiä rahojamme?" ihmettelee Luonan toimitusjohtaja Milja Saksi.

Kuva Mikko Käkelä

Suomessa sosiaali- ja terveyspalveluihin kuluu vuosittain noin 22 miljardia euroa, josta suurin osa rahoitetaan verovaroin. Sote-alalla vastuullisuuden pitää tarkoittaa ainakin sitä, että rahankäyttö on läpinäkyvää ja palvelut tuottavat toivottuja vaikutuksia – laadukkaasti.

Yhteiskuntavastuun merkitys ja sisältö sosiaali- ja terveyspalveluissa on vielä monelle alan toimijalle hahmottumaton. Vastuullisuudesta saattaa tulla mieleen lähinnä toimistopaperin lajittelu tai muu ympäristöön liittyvä toimintaohje. Kun mietimme sote-palveluiden olemassa olon tarkoitusta ja niiden järjestämistä, kirkastuu mielestäni myös vastuullisuuden luonne alallamme: jotta ihmiset saisivat laadukasta hoitoa, tulee tuotettujen palveluiden olla vaikuttavia ja rahoitettu läpinäkyvästi. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen 22 miljardin euron sote-palveluiden summa tulee käyttää tarkoituksenmukaisesti, ja meidän pitää veronmaksajina pystyä arvioimaan sekä rahan käyttöä että sen tuottamia vaikutuksia.

Suurin osa edellä mainitusta summasta, noin 18 miljardia euroa, menee julkisen ja kolmannen sektorin palveluiden maksuun ja noin 4 miljardia euroa kanavoituu yksityiselle sektorille. Keskituloisen, 3 500 euroa kuussa tienaavan ihmisen pussista menee kuntaveroina sosiaali- ja terveyspalveluiden pyörittämiseen noin 300 euroa kuussa.

Terveempää tai sujuvampaa arkea

Sote-palveluissa kyse on ihmisten auttamisesta. Hoivaamme vanhuksia, pidämme huolta lapsista, ennaltaehkäisemme sairauksia. Se, että työn ytimessä on lähimmäisen auttaminen ja usein vahva kutsumus työhön, ei kuitenkaan tee siitä automaattisesti vastuullista yhteiskunnan kannalta, siis laadukasta, vaikuttavaa ja läpinäkyvästi rahoitettua.

Jos katsomme, miten sote-alan rahoitus jakautuu yksityisen ja julkisen sektorin välille, on kummallista, että suurin osa palveluiden tuottamiseen käytetystä rahasta valuu sormiemme läpi ilman, että peräänkuulutetaan vastuullisuutta tai sen systemaattista johtamista ja mittaamista. Hyviä alkuja on, kun kilpailutuksessa on hankintakriteerinä esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien rekrytointi. Tämän tyyppisten yksittäisten vastuullisuustekojen lisäksi ei ole hankinnoissakaan säännönmukaisen vastuullisuuden kehittämisen, mittaamisen tai raportoinnin velvoitetta.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä vastuullisuuden näkökulma on erityisen hyödyllinen siksi, että näin toiminnan tekemisen keskiöön nousee automaattisesti avun tai hoidon tarpeessa oleva ihminen. Hän ei nimittäin piittaa vastakkainasettelusta julkisen ja yksityisen välillä tai sosiaali- ja terveyspalvelun välillä, vaan tärkeintä on se vaikutus tai arvo, mitä tarjotut palvelut hänelle tuovat. Terveempää tai sujuvampaa arkea, esimerkiksi. Siksi sote-alan vastuullisuuskeskustelun ja vastuullisuuden vaatimusten tulee nousta alan sisältä.

Vastuullinen yrityskansalaisuus

Meidän on siirryttävä yksityisten yritysten verojalanjälkien tutkailun lisäksi huomattavasti kunnianhimoisemmalle tasolle sote-alan vastuullisuutta pohtiessamme. Jotta ihminen saa laadukasta ja vaikuttavaa hoitoa, veronmaksaja vastiketta rahoilleen ja toiminta pohjaa avoimeen ja läpinäkyvään raportointiin, on vastuullisuusajattelu levitettävä kaikkien sote-toimijoiden agendalle.

Kannattaa huomata, että uusimpien tutkimusten valossa näyttää siltä, että veronmaksajat, erityisesti nuoremmat sukupolvet, vaativat yrityksiltä aiempaa enemmän vastuullista yrityskansalaisuutta. (Katso esimerkiksi Deloitten Human Capital Trends 2018 -tutkimus, jonka mukaan yhtiöitä arvioidaan yhä enemmän yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja vastuunkannon perusteella.) Samat vaatimukset koskevat varmasti ennen pitkää myös julkisia palveluita ja kolmatta sektoria.

Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyö
Yhä useamman edelläkävijäorganisaation johto nostaakin vastuullisuuden strategiaansa ja sen systemaattisen kehittämisen omalle agendalleen. Paine tulee usein työntekijöiltä tai sidosryhmiltä. Tätä myötä useilla aloilla myös tilaaja-asiakkaat määrittävät toimittajiensa kriteeriksi toiminnan vastuullisuuden.
Entistä vastuullisemmista sote-palveluista hyötyy jokainen suomalainen. Mitä varhaisemmassa yhtiön tai organisaation kehitysvaiheessa juurrutamme vastuullisuuden osaksi strategiaamme, toimintaamme ja päivittäistä tekemistämme, sitä varmemmin toimintamme kasvu tapahtuu vastuullisuus huomioiden. Tämä varhaisen vaikuttamisen malli korostuu entisestään tulevassa julkisessa sosiaali- ja terveysalan uudistuksessa, jonka jälkeen yhä vahvemmin hoidamme Suomessa asuvien ihmisten hyvinvointia julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyöllä.

Ihminen keskiöön

Ei siis vain odoteta sotea tulevaksi, vaan aloitetaan vastuullisen ja vaikuttavan yhteistyön rakentaminen jo nyt. Se tapahtuu palaamalla sote-palveluiden alkuperäiseen tehtävään eli ihmisten auttamiseen. Nostetaan toiminnan suunnittelussa apua saava ihminen uudestaan keskiöön. Unohdetaan aluksi rakentamamme rajoitteet: raja-aidat yksityisten ja julkisten organisaatioiden tai erilaisten yksiköiden välillä, tiedon jakamisen haasteet ja nykyisen henkilöstön toimenkuvat. Sen sijaan keskitytään siihen, mikä on apua tarvitsevan ihmisen ongelma, miten saamme tilannekuvaa entistä kirkkaammaksi ja mikä olisi ihmisen näkökulmasta optimaalinen hoito- ja palveluketju.
Tästä voi alkaa yhteinen keskustelu siitä, miten voimme parhaalla tavalla auttaa avun tarpeessa olevaa ihmistä yhdessä. Sen keskustelun kautta löydämme myös yhteisiä uusia toimintamalleja, tavoitteita ja mittareita. Matka vastuullisuuteen pitää olla meille sotelaisille yhteinen.

---

Kirjoittaja Milja Saksi työskentelee toimitusjohtajana sosiaali- ja terveyspalveluyhtiö Luonassa. Saksi on toiminut erilaisissa johtotehtävissä ja yrittäjänä sote-sektorilla jo 15 vuoden ajan.

Keskustele ja anna palautetta Twitterissä @miljasaksi tai sähköpostilla milja.saksi at luona.fi

Lue lisää: