Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen: “Syyttäjät ovat vahvoja”

“Syyttäjät ymmärtävät, että juttuihin liittyy voimakkaita tunteita ja nopeita käänteitä. He osaavat suhteuttaa ne juttuun”, sanoo valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen. Hän kertoo, että syyttäjät voivat halutessaan saada työnohjausta.

Raija Toiviainen aloitti valtakunnansyyttäjän virassa elokuun alussa. Valtakunnansyyttäjä toimii ylimpänä syyttäjänä ja johtaa syyttäjätoimintaa. Kuva: oikeusministeriö

Kun esittelen itseni valtakunnansyyttäjäksi, vastapuoli yleensä havahtuu heti. Ihmiset tietävät mitä syyttäjät tekevät, vaikka vain harvalla on omakohtaista kokemusta oikeusprosessista tai muista kohtaamisista syyttäjien kanssa. Monet kysyvät minulta meneekö valtakunnansyyttäjä itse tuomioistuimeen ajamaan juttua, kun hän on tehnyt päätöksen syytteen nostamisesta. Ihmisillä ei kuitenkaan ole selkeää kuvaa siitä kuinka suuri organisaatio syyttäjälaitos ja valtakunnansyyttäjänvirasto on, tai ovatko syyttäjät erikoistuneita ja mitä hyötyä erikoistumisesta on. Kiinnostavia keskusteluja pääsee käymään, kun ilmenee, miten laaja toimivalta syyttäjällä on rikosprosessissa ja kuinka monella taholla syyttäjälaitos toimii kansainvälisesti.

Hyvän valtakunnansyyttäjän tärkein ominaisuus on oikeudentunto. Koska valtakunnansyyttäjä käyttää merkittävää julkista valtaa, koen, että tässä tehtävässä tulee olla korostunut oikeudentunto. Valtakunnansyyttäjä toimii ylimpänä syyttäjänä, johtaa koko syyttäjälaitosta ja sen keskushallintoa valtakunnansyyttäjänvirastoa. Työ koostuu päätösten tekemisestä – isoista ja pienistä hallinnollisista asioista sekä syyttäjäntoimintaan eli rikosasioihin liittyvistä asioista. Rikosasioiden käsittelyssä tulee määrätietoisesti toimia niin, että oikeudenmukainen ratkaisu saavutetaan ja asianosaisten oikeusturva ja yleisen edun vaatimukset huomioidaan. Sama pätee hallintoasioihin eli oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus ovat myös henkilöstö- ja talousasioissa päätöksenteon johtotähtinä. Toiminta pohjautuu sääntöihin, mutta myös arvoihin ja periaatteisiin. Oikeudentuntoon kuuluu ilman muuta myös korkea eettinen toimintatapa. Toimintatapa vaikuttaa vahvasti siihen, miten suurta luottamusta syyttäjäntoimintaa kohtaan tunnetaan.

Monet haluavat tietää pelkäänkö oman tai syyttäjien turvallisuuden puolesta. En näe syytä pelkoon mutta viraston johtotehtävässä ajattelen, että uhka- ja vaaratilanteisiin täytyy varautua.

Onko työni turvallista, minulta kysytään. Monet haluavat tietää pelkäänkö oman tai syyttäjien turvallisuuden puolesta. En näe syytä pelkoon mutta viraston johtotehtävässä ajattelen, että uhka- ja vaaratilanteisiin täytyy varautua. Meillä on selkeät toimintaohjeet uhkaavien tilanteiden varalta ja niihin reagoidaan välittömästi. Onneksi Suomessa olemme välttyneet vakavilta tapauksilta.

Syyttäjä voi halutessaan saada työnohjausta. Meillä on valtavan isoja, pitkäkestoisia oikeusprosesseja, joiden hoitaminen vaatii paitsi ammattitaitoa myös aikamoista paineensietokykyä. Ei ole tavatonta, että syyttäjää saatetaan painostaa esimerkiksi jonkun asianosaisen taholta. Kun iso juttu on ohitse, pidetään usein loppuanalyysi jutun tutkijoiden ja syyttäjien kesken. Tuolloin on mahdollisuus konsultoida ammattilaisia, jotta raskaan jutun hoitamisesta pääsee nopeasti siirtymään eteenpäin. Syyttäjät ovat vahvoja. He ymmärtävät, että juttuihin liittyy voimakkaita tunteita ja nopeita käänteitä. He osaavat suhteuttaa ne juttuun. On toki tärkeää, että esimies kuuntelee henkilöstöään herkällä korvalla ja on valmis tarjoamaan tukea.

Vaikein juttuni on ollut joukkotuhontaoikeudenkäynti vuoden 1994 Ruandan tapahtumiin liittyen. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun syyttäjä ja oikeuslaitos Suomessa joutuivat ottamaan kantaa rikosnimikkeeseen joukkotuhonta. Epäilty, myöhemmin vastaaja, asui Suomessa, kun tieto väitetyistä teoista saavutti Suomen viranomaiset. Esitutkinnassa ja itse oikeudenkäynnissä oli oikeudellisia ja menettelyllisiä haasteita. Sen lisäksi piti perehtyä Ruandan historiaan, jotta tapahtunutta saattoi ymmärtää.

On aina mielenkiintoista ammatillisesti, kun joutuu perehtymään johonkin täysin uuteen, vaikka kyse oli järkyttävästä asiasta. Oikeusprosessi hoidettiin Suomen oikeushistoriassa ennakkoluulottomasti, kun tuomioistuin lähti vastaanottamaan henkilötodistelua ulkomailta. Koska Suomi ei voinut luovuttaa epäiltyä Ruandaan, syntyi Suomen viranomaisille kansainvälisiin sopimuksiin liittyvä velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin Suomessa.

Joukkotuhontarikos on yksi ihmiskuntaa vakavimmin loukkaavista rikoksista. Sen vuoksi on tärkeää taistella rankaisemattomuutta vastaan ja huolehdittava rikosvastuun toteutumisesta silloin, kun edellytykset ja perusteet ovat olemassa. Hoidimme tapauksen, jotta Suomi ei olisi turvasatama niille, jotka ovat syyllistyneet näin kammottaviin rikoksiin kaukana Suomesta mutta paenneet tänne. Helposti unohdetaan tällaisten rikoksen uhrit. Vähintä, mitä he odottavat on, että tekijät joutuvat vastuuseen.

Kysymys vihapuherikoksista määrätyistä rangaistuksista on edelleen ajankohtainen. Niin sanottu vihapuheilmiö ei ole vähenemässä. Rikoslaissa ei kuitenkaan ole määritelmää vihapuheelle. Kyse on erilaisista yleisölle joukkotiedotusvälineen, esimerkiksi internetin kautta välitetyistä viesteistä, joissa on rasistinen motiivi ja jotka ovat niin sanottuja sananvapausrikoksia.

Aikaisemmin hoitaessani apulaisvaltakunnansyyttäjän virkaa kommentoin, että tuolloin vihapuherikoksia koskeva rangaistuskäytäntö ei mielestäni vastannut teon moitittavuutta. Käräjäoikeuksien seuraamuskäytäntö on sittemmin aiheellisesti ankaroitunut. Olen tästä tyytyväinen, sillä lainsäätäjä on tarkoittanut, että rasistisen motiivin tultua näytetyksi, se tulee myös näkyä seuraamuksessa ja siten erottua muiden rikosjuttujen joukossa.

Henkkarit, Raija Toivainen

Syntymävuosi: 1954
Tutkinnot ja arvonimet: OTK, VT
Yliopisto ja valmistumisvuosi: Helsingin yliopisto, 1981
Lempioikeudenala: rikos-, rikosprosessioikeus ja kansainvälinen rikosoikeus ja rikosprosessioikeus
Guru: Nelson Mandela
Jos ei olisi juristi, olisi: opettaja tai yhteiskuntatieteilijä
Motto: Tutkitaan ennen kuin hutkitaan.

Suosittelen
Kirja: Alison Des Forges, Leave None to Tell the Story
Laulu: Cucurrucucu Paloma
Laji: pyöräily
Kuvataiteen teos: Yrjö Saarinen, Omenankukat

Lue lisää: