Työntekijän etuuksien rajoitukset – voidaanko niistä määrätä?

Voidaanko työntekijän kanssa sopia pätevästi työnantajan myöntämän edun tai oikeuden kustannusrajasta, minkä jälkeen kustannuksista vastaa työntekijä?

Jos työnantaja ja työntekijä sopivat verotettavasta etuudesta tai verottomasta oikeudesta, voiko työnantaja asettaa etuuden käytölle käyttörajoituksia tai rahamääräisiä rajoja, minkä jälkeen kustannuksista vastaa työntekijä?

Laissa ja työehtosopimuksissa ei oteta kantaa kus­tannusvastuuseen ja kuluriskeihin. Näihin liitty­vät menettelyt perustuvat työnantajan ilmoitta­miin käytäntöihin työnjohto-oikeuden perusteella tai so­pimuksiin työntekijän kanssa.

Sopiminen kustannuksista ja niihin liittyvistä riskeistä voi liittyä sellaisiin tilanteisiin, joissa työntekijä ylittää sovitut rajat (esim. matkapuhelinkustannukset, edustus­kulut, matka- ja majoituskulut, työvälinekulut, työsuhdeauton ajetut kilometrit).

Sopia voidaan esimerkiksi siitä, kuinka suuret työteh­tävien hoidosta johtuvat matkapuhelinkustannukset tai edustuskulut sal­litaan. Sopimuksessa voidaan lähteä siitä, että jos sovittu taso ylittyy, on työntekijän selvitettävä, mistä se johtuu. Jos ylitykset kustannuksissa eivät liity työtehtävien hoi­toon tai eivät ole perusteltuja, voidaan sopia, että ne peritään työntekijältä.

Työnantaja voi asettaa etuuden antaessaan sille käyttöehdot ja – rajoitukset. Tällainen etuus, esimerkiksi työnantajan omistaman vapaa-ajan asunnon käyttäminen, voidaan evätä käyttöehtojen rikkomisen vuoksi. Tämän tyyppinen etuus poistuu myös silloin, jos työnantaja myy vapaa-ajan asunnon.

Sopimus kannattaa rajata yleensä todella merkittäviin kustannustekijöihin. Toinen vaihtoehto on rajata tietyt toimenpiteet kokonaan työntekijän vastuulle tai estää tiettyjen palveluiden käyttäminen.

**

Varatuomari Harri Hietala (sopla.fi) on osallistunut monipuolisesti työehtosopimusneuvotteluihin, neuvontaan, asianajoon ja työlakien valmisteluun sekä niiden noudattamisen valvontaan. Hietala on kirjoittanut lukuisia työlainsäädäntöä käsitteleviä teoksia. Asianajaja, varatuomari, opetusneuvos Keijo Kaivanto on päivittäin tekemisissä haastavien työoikeudellisten kysymysten kanssa ja kirjoittanut useita työoikeutta käsitteleviä kirjoja yli 35 vuoden ajan.

Lisää työoikeudesta esimerkiksi seuraavissa Harri Hietalan ja Keijo Kaivannon teoksissa:

Esihenkilön käsikirja 2022(Hietala – Kaivanto – Pystynen, Alma Talent, ilmestyy huhtikuussa 2022)

Työsopimus ja johtajasopimus (Hietala – Kaivanto, Alma Talent, 2021)

Uusi yhteistoimintalaki käytännössä(Hietala – Kaivanto, Alma Talent, ilmestyy maaliskuussa 2022)

Työpaikalla nähtävänä oltava lainsäädäntö 2022 (Hietala – Kaivanto, Alma Talent, 2021)