Työehtosopimusshoppailu ja tukilakot

Mitä tarkoitetaan, kun puhutaan työehtosopimusshoppailusta tai millä edellytyksillä tukilakko on mahdollinen? Entä voidaanko työehtosopimusten vaihdoksia jatkossa estää lainmuutoksin, kuten pääministeriä myöten on lupailtu? Ajankohtaisen keskustelun termejä avaa työtuomioistuimen presidentti emeritus Jorma Saloheimo.

Jorma Saloheimo

Ajankohtaisimpia asioita työmarkkinoilla ovat nyt tukilakot ja työehtosopimusshoppailuksi kutsuttu ilmiö. Termi ”työehtosopimusshoppailu” on itse asiassa asenteellinen ja herättää mielikuvan työntekijöiden etujen heikentämiseen tähtäävästä kikkailusta. Neutraalimmin voitaisiin puhua työehtosopimuksen vaihdoksista, joita esiintyy erilaisissa tilanteissa.

Aina ei ole kysymys liikkeen luovutuksesta, kuten viimeksi Posti Oy:n tapauksessa. Yritysten toimintaympäristöt muuttuvat ja toimialat kehittyvät muutenkin, ja tämä saattaa antaa aiheen harkita työehtosopimusten soveltuvuutta. Yrityksessä saattaa olla tai sinne muodostetaan päätoimialasta poikkeava, itsenäinen yksikkö, jonka asema työehtosopimuskentässä tulee kilpailu- tai kustannussyistä harkittavaksi. Esimerkiksi sähköurakointiyritys alkaa tarjota myös kunnossapitopalveluja, tai maa- ja vesirakennusalan yritys laajentaa toimintaansa viherrakentamiseen. Tämän mukaisesti yritys liittyy uutta toimialaa edustavaan työnantajaliittoon ja sen solmiman työehtosopimuksen alaisuuteen.

Työtuomioistuimen käytännössä on käsitelty useita tällaisia tapauksia. Palkansaajapuoli saattaa väittää, ettei uusi sopimus sovellu harjoitettuun toimintaan, tai että yritys ei ole vielä vapautunut edellisestä sopimuksesta. Katkerimmat riidat syntynevät kuitenkin siitä, että ainakin osaksi samalle toimialalle on solmittu kaksi työehtosopimusta, kalliimpi ja halvempi, ja työnantaja siirtää osan toiminnastaan halvemman sopimuksen piiriin. Tämä on täysin mahdollista, kunhan se tapahtuu työehtosopimuslaissa säädetyssä järjestyksessä ja esim. työnantajaliiton sääntöjen mukaisesti.

Sellainen menettely ei kuitenkaan käy päinsä – kuten viime päivinä on harhaanjohtavasti uutisoitu – että ”yritys X siirsi 700 työntekijäänsä tytäryhtiöön ja toisen työehtosopimuksen piiriin”. Työsopimuksen toista osapuolta, kuten työnantajaa, ei pääsäännön mukaan voi vaihtaa ilman toisen osapuolen suostumusta. Järjestely täytyykin toteuttaa liikkeen luovutuksena, jossa tietty kokonainen liiketoiminta työntekijöineen ja käyttöomaisuuksineen siirretään toiseen, ehkä perustettavaan yritykseen tai alihankkijalle. Liikkeen luovutuksessa työntekijäpuolta suojataan siten, että uusi työnantaja on velvollinen soveltamaan luovutuksen yhteydessä siirtyneisiin työntekijöihin vanhaa työehtosopimusta sen voimassaolon päättymiseen asti, minkä jälkeen uusi sopimus vasta voi tulla sovellettavaksi.

Työehtosopimusten vaihdoksia on vaikea kuvitella estettävän lainmuutoksella, vaikka pääministeri on sellaista luvannutkin. Vastaan tulevat hyvin nopeasti perustuslaissa turvattu yhdistymisvapaus, kansainvälisillä sopimuksilla suojattu työehtosopimustoiminnan autonomia, työntekijöiden (uusien ja vanhojen) tasapuolinen kohtelu ja joiltain osin liikkeenluovutusdirektiivikin.

Työntekijäpuolen keinoksi jää näissä tapauksissa usein turvautuminen työtaistelutoimenpiteisiin. Palkansaajakentässä saatetaan laajemminkin ryhtyä tukilakkoihin työriidan ratkaisemiseksi. Niiden laillisuus edellyttää kahta asiaa: lakko ei saa osaksikaan kohdistua tukea antavan ammattiliiton omaan työehtosopimukseen, ja tuettavan työtaistelun tulee olla työehtosopimuslain kannalta laillinen. Viimeksi mainitun edellytyksen täyttyminen on juuri nyt tutkittavana pakettilajittelijoiden asiassa työtuomioistuimessa vireillä olevan työrauhakanteen perusteella. Mutta työtaistelutoimillakin on vaikea saada jo toteutettua liikkeen luovutusta tai sen vaikutuksia peruutetuksi laillisesti pitävällä, osapuolten hyväksyttävällä tavalla.

Lue lisää työ- ja virkaehtosopimusoikeudesta Jorma Saloheimon helmikuussa 2020 ilmestyvästä teoksesta Työ- ja virkaehtosopimusoikeus. Kirjan kustantaa myös Juristikirjettä julkaiseva Alma Talent.

Lue lisää: