Syntyvyyden jyrkkä aleneminen jatkui

Tilastokeskuksen väestönmuutostietojen mukaan syntyvyys laski kahdeksantena vuonna peräkkäin. Vuoden 2018 syntyvyyden mukaan nainen synnyttäisi keskimäärin 1,41 lasta. Luku on nyt kaikkien aikojen matalin. Vuonna 2018 syntyi 47 577 lasta, mikä on 2 744 lasta edellisvuotta vähemmän.

Kun syntyneiden määrä suhteutetaan synnytysikäisiin naisiin, voidaan tarkastella syntyvyyttä. Syntyvyyden mittaamisessa käytetään yleisesti kokonaishedelmällisyyslukua, joka kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.

Vuonna 2018 syntyvyyttä mittaava kokonaishedelmällisyysluku oli kaikkien aikojen matalin, 1,41 lasta naista kohti. Syntyvyys laski selvästi edellisvuodesta, jolloin luku oli 1,49. Syntyvyys on laskenut koko 2010-luvun ajan ja lasku on jyrkentynyt vuoden 2015 jälkeen. Vuosia 2017 ja 2018 ennen syntyvyys oli matalimmillaan vuonna 1973, jolloin kokonaishedelmällisyysluku oli 1,50 lasta naista kohti. Syntyvyys on ollut vuodesta 1969 lähtien alle väestön uusiutumistason, joka on 2,1 lasta naista kohden.

Edelliseen vuoteen verrattuna syntyvyys aleni lähes kaikenikäisillä. Vuonna 2018 esikoisen synnyttäneet olivat keskimäärin 29,4 vuoden ikäisiä. Keski-ikä oli edellisenä vuonna 29,2 vuotta ja kymmenessä vuodessa se on noussut 1,2 vuodella. Vastaavasti kaikkien synnyttäneiden keski-ikä nousi edellisestä vuodesta 0,2 vuotta, 31,1:een. Kymmenen viime vuoden aikana se on noussut 1,0 vuotta.

Isäksi ensimmäisen kerran tulleet olivat keskimäärin 31,4 vuoden ikäisiä. Kaikkien isäksi tulleiden keski-ikä oli 33,5 vuotta. Tiedot isistä perustuvat tilastointiajankohdan väestötietoihin, joiden mukaan vajaalla 98 prosentilla lapsista oli isä väestötietojärjestelmään merkittynä.

Vuonna 2018 syntyneitä oli yhteensä 47 577. Lapsia syntyi 5,5 prosenttia, eli 2 744 lasta, vähemmän kuin vuonna 2017.

Ensimmäisen kerran 2010-luvun syntyvyyden laskun aikana syntyvyys aleni edellisvuodesta kaikissa maakunnissa. Syntyvyyden lasku oli suhteellisesti jyrkintä Etelä-Karjalassa, 11 prosenttia, Etelä-Pohjanmaalla, 10 prosenttia, ja Satakunnassa, 9 prosenttia.

Vähintään 50 000 asukkaan kunnista korkein syntyvyys oli Seinäjoella, jossa kokonaishedelmällisyysluku oli 1,70 viisivuotisjaksolla 2014–2018. Seuraavaksi korkein se oli Porvoossa, 1,70, ja Espoossa, 1,66. Koko maan luku oli viisivuotisjaksolla 1,56.

Lähde ja lisätietoja: Tilastokeskus.

Lue myös: Tilastokeskus: Suomen ennakkoväkiluku maaliskuun lopussa 5 518 393.







Lue lisää: