Suvi Järvelä-Hagström Juristikirjeessä: ”Diplomaattina saa vaihtaa tehtäviä ja oppia koko ajan uutta”

Juristiksi opiskellut Suvi Järvelä-Hagström on tehnyt uraa ulkoministeriössä ulkopoliittisten asioiden parissa. Nyt hän vetää Washingtonissa suurlähetystön kulttuuritiimiä.

Suvi Järvelä-Hagström, kuva: Satu Järveläinen

Kulttuuriala on uutta poliittista raportointia tehneelle diplomaatille. Musiikkia, soittamista ja laulamista rakastava Järvelä-Hagström on innoissaan uudesta työstä, jonka hän aloitti elokuun alussa.

”Kun näin, että tämä paikka on auki, se tuntui heti ihan omalta.”

Jo lyhyessä ajassa on selvinnyt, kuinka laaja-alaista työ on: musiikkia, taidetta, arkkitehtuuria, sirkusta, designia. ”Tässä työssä pitää olla kameleontti: uutta opiskeltavaa on paljon”, Järvelä-Hagström sanoo.

Työhön kuuluu paljon verkostoitumista. Kulttuuritiimi pyrkii yhdistämään suomalaisia toimijoita ja taiteilijoita yhdysvaltalaisiin ja tekemään Suomi-kuvaa tunnetuksi. Järvelä-Hagström haluaa tuoda amerikkalaisten tietoisuuteen Suomen luontoa, ruokaa, kulttuurialan mielenkiintoisia tekijöitä ja kestävää kehitystä.

”Toivon, että voisimme tuoda kulttuuriasioihin myös syvempää ulottuvuutta ja yhteiskunnallista tulokulmaa: järjestää vaikkapa taidetapahtumia ilmastonmuutoksesta.”

Washingtonin-suurlähetystö on yksi Suomen suurimmista ulkomaanedustustoista. Henkilöstöä on noin 40 ja työyhteisö pitkälti suomalaisia, mutta suurlähetystö tekee läheistä yhteistyötä muiden Pohjoismaiden edustustojen ja EU-maiden kollegoiden kanssa.

”Miksemme voisi vaikka argentiinalaisten kanssa järjestää yhteisen tangotapahtuman”, Järvelä-Hagström ideoi.

Häntä itseään kiinnostaa erityisesti musiikki. Hän on opiskellut pianonsoittoa ja laulua Länsi-Helsingin musiikkiopistossa ja Pop & Jazz Konservatoriossa Helsingissä sekä ollut mukana Lain Huuto -kuorossa. ”Suomen Berliinin-suurlähetystössä lauloin omissa läksiäisissäni”, hän mainitsee.

Harjoittelun kautta ulkomaille

Järvelä-Hagström syventyi juristiopinnoissaan EU-oikeuteen. Hän sai harjoittelupaikan Itävallan liikenneministeriöstä CIMO:n kautta. Hän työskenteli liikenneasioiden parissa myös Brysselissä Euroopan komissiossa ja Suomen EU-edustustossa.

Kansainvälinen työkokemus sai miettimään diplomaattiuraa. Hän pääsi vuonna 2012 ulkoministeriön kansainvälisten asioiden valmennuskurssille eli Kavakuun, joka on tunnettu väylä ulkoministeriön palvelukseen.

Ulkoministeriössä hän seurasi Saksan ja Sveitsin asioita Suomen päässä, sittemmin Etelä-Korean ja Kiinan asioita, sekä työskenteli ministeriön oikeuspalvelussa. Hän työskenteli myös Suomen Berliinin-suurlähetystössä, jossa hänen tehtävänään oli seurata etenkin Saksan Venäjä-, ilmasto- ja energiapolitiikkaa.

Tehtävien säännöllinen vaihto on ulkoministeriöuralla yleistä, ja siihen kannustetaan. ”Olen siitä kiitollinen, että meidän urallamme voi olla generalisti ja oppia koko ajan uutta.”

Juristikoulutus antaa hänen mielestään todella hyvän pohjan ulkoministeriön työhön: opettaa analyyttista ajattelua, laajojen kokonaisuuksien hallintaa ja uusien käsitteiden omaksumista.

Nykyiseenkin työhön liittyy sopimusasioita ja neuvottelua.

”Parhaita onnistumisia ovat ne, kun on saanut edistetyksi jotakin Suomelle tärkeää asiaa ja huomaa, että toisen valtion edustaja ymmärtää Suomen näkökulmia. On hienoa huomata, että omat verkostot alkavat olla kasassa ja voi aina kilauttaa kaverille.”

Muutto pienten lasten kanssa

Järvelä-Hagström on muuttanut työuransa aikana ennenkin ulkomaille, joten hän osasi varautua alun haasteisiin. Yhdysvaltoihin muutossa uutta oli se, että nyt mukana on vauva ja taapero, 10 kuukautta vanha ja 2,5-vuotias.

”Onhan muutto stressaava rykäisy. On niin paljon hoidettavaa, ja tällä kertaa on pitänyt lisäksi esimerkiksi etsiä päivähoitopaikkoja.”

Puolisokin on kiinnostunut asumaan ulkomailla. Se on tärkeää: muutoin kansainvälisen uran tekeminen olisi hankalaa.

Washingtonissa Järvelä-Hagströmin on yllättänyt muutama asia: ”Äänettömät hyttyset, kuumuus ja kosteus.” Yllättävää on myös päivähoidon kalleus: pari tuhatta euroa kuussa. Suomalaista päivähoitojärjestelmää on ikävä.

”Tämä on klisee, mutta Suomessa on niin moni asia hyvin, ja ulkomailla sitä osaa arvostaa.”

Washingtonin-pesti kestää 3 tai 4 vuotta. Järvelä-Hagström odottaa innolla uusiin ihmisiin tutustumista. Kansainvälisen työn ansiosta myös ystäväpiiri on laajentunut.

”Meidän häissämme oli ystäviä viidestätoista maasta.”

***

Juttu on julkaistu Juristikirjeessä 2.10.2019. Tilaa Juristikirje. 

Lue lisää: