Suomi tarvitsee uudet keinot tekoälyalustojen kilpailussa – ”tavoite olla isompi kuin Google”

Suomen on lähestyttävä alustataloutta ja tekoälyä omasta näkökulmastaan

Eurooppa ja Suomi ovat rajusti jäljessä yhdysvaltalaisia teknologiayhtiöitä, kun tarkastelussa ovat muun muassa jakamistalouden, sosiaalisen median ja tiedonhallinnan isot alustat. Siksi Suomen onkin lähestyttävä alustataloutta ja tekoälyä aivan omasta näkökulmastaan.

”On oltava rohkea visio, ja me sanomme, että on oltava isompi kuin Google”, sanoo Business Finlandin digitalisaatiojohtaja Pekka Sivonen Tekniikka & Talous -lehdessä.

Yhdysvaltalaiset yritykset hallitsevat digitalouden alustoja kuluttajapalveluissa, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa Facebook, LinkedIn ja Twitter, jakamistaloudessa Airbnb ja Uber, tiedonhallinnassa Amazon, Microsoft ja Oracle.

Euroopan tai varsinkaan Suomen on turha haihatella, että näille voisi rakentaa kilpailijaa, Pekka Sivonen sanoo. Sen sijaan suomalaiset voivat rakentaa palveluita, jotka yhdistävät dataa eri lähteistä. Sen sijaan, että täytyisi rakentaa kilpailijaa Amazonin, Baidun, Googlen tai Microsoftin alustoille, onkin tehokkaampaa rakentaa väylä käyttää niiden dataa siten, että kansalaiset saavat hallita sitä.

”Visiomme on, että jokainen kansalainen saa hallita omaa dataansa kuten haluaa. Haluamme vahvistaa kansalaisiamme tässä ja tehdä datan omistamisesta motivaatiotekijän.”

Kansantaloudellinen etu tulee siitä, kun data otetaan tehokäyttöön esimerkiksi koulutuksessa ja terveydenhuollossa.

”Sen sijaan, että korjaamme rikkimenneitä ihmisiä sairaalassa, voimme ennaltaehkäisevästi auttaa välttämään loukkaantumiset ja sairaudet. Dataan pohjautuva tieto on tässä ratkaisevassa roolissa. “Visiomme on BTG, Bigger Than Google, isompi kuin Google”, Sivonen sanoo.

Business Finland rahoittaa alustatalous- ja tekoälybisnestä

Business Finlandin, eli Tekesin ja Finpron yhdessä muodostaman organisaation noin 500 miljoonan rahoituksesta on suunnitteilla käyttää noin 160 miljoonaa euroa alustatalouden ja tekoälyn liiketoiminnan rahoitukseen seuraavan neljän vuoden aikana.

Sivonen on mukana tekoälytyöryhmässä, jonka on määrä julkistaa raporttinsa syyskuussa hallituksen budjettiriiheen. Tavoitteena on todennäköisesti esittää merkittäviä panostuksia uuden liiketoiminnan ja teknologian kehityksen rahoittamiseen.

Haasteet eivät koske vain Suomea, vaan koko EU:ta, jossa ei ole Yhdysvaltain kaltaisia isoja kuluttajamarkkinoiden digitalouden yrityksiä.

Isot teollisuusyritykset EU:n vahvuutena

EU:n digitaalisen muutosta ajavan innovaatioyhteisön EIT Digitalin toimitusjohtaja Willem Jonker toteaa, että EU:n vahvuus ovat isot teollisuusyritykset, joilla on kyky kerätä dataa omasta tuotannostaan. 

Eurooppalaiset ovat vahvasti läsnä tietoliikenneverkoissa Ericssonin ja Nokian ansiosta. Saksalainen autoteollisuus ja laivateollisuus sekä teknologiastartupit kehittävät itseohjautuvaa liikennettä. Lisäksi Euroopassa on vahvaa tietoturvakehitystä, ei vähiten Suomessa.

Pekka Sivonen toteaa, että kunnianhimon tasoa on nostettava. Tuotannon analytiikkaa ja ennakoivaa kunnossapitoa kehittämällä voidaan saavuttaa mukava 10 prosentin tuottavuuden kasvu, mutta sekään ei riitä.

”Ei auta valmistaa autoja 10 prosenttia kannattavammin, jos ihmiset lakkaavat jakamistaloudessa ostamasta autoja”, Sivonen kärjistää.

EU voi toimia yhteistyöalustana yrityksille

On katsottava tehtaan ulkopuolelle ja koko yhteiskunnan laajuisesti. Liian moni kehityshanke toimii nyt yhden yrityksen sisäisenä hankkeena.

Suomen mallia kansalaisten oman datan hallinnassa sekä luottamuksessa yrityksiin ja viranomaisiin kelpaisi viedä toimintamallina kaikkiin EU-maihin, Sivonen visioi.

EIT Digitalin Willem Jonker on skeptinen. ”Sellainen ei mene läpi, että yhden maan toimintamallia sellaisenaan siirretään toisiin maihin. Ei tämä toimi niin.”

Jonker mainitsee esimerkkinä Viron kehutun kansalaisten sähköisen identiteetin, josta on puhuttu 10 vuotta. Siitä huolimatta yksikään maa ei ole sellaisenaan omaksunut Viron mallia.

”Sen sijaan on realistisempaa, että EU-jäsenmaat oppivat toisiltaan hyviä kokemuksia ja soveltavat niitä omiin olosuhteisiinsa. EU voi tarjota yhteistyöalustan tälle.”

EU:n tehtäväksi jää luoda lainsäädännön ympäristö, joka rohkaisee tähän suuntaan. Myös yhden digitaalisen sisämarkkinan rakentamista pitäisi vauhdittaa.

FB:n mukauduttava eurooppalaisiin pelisääntöihin

Iso lainsäädännön kysymys on tietosuoja. Moni tekoäly-yrittäjä on epäillyt, tuleeko EU:n tiukentuvasta tietosuoja-asetuksesta rasite, jos Aasian maissa ja Yhdysvalloissa tekoälybisnestä voi tehdä löyhemmin pelisäännöin.

”Kiina panostaa aivan valtavasti tekoälyyn, mutta sen tavoitteet liittyvät kontrollivaltioon. Se on dystopia, jollaista varmaankaan kukaan ei halua Eurooppaan”, Sivonen toteaa.

Yhdysvalloissa ei haluta tiukentaa tietosuojalainsäädäntöä, koska maassa ei ylipäätään haluta kokea lisää valtion sääntelyä, Sivonen ja Jonker uskovat. Kuitenkin yhdysvaltalaisten yritysten on mukauduttava Euroopan pelisääntöihin, jos ne haluavat toimia täällä.

”Eurooppa on 500 miljoonan ihmisen markkina, jossa on toimittava muun muassa gdpr-pelisääntöjen mukaan”,  EIT Digitalin Jonker toteaa.

Hän jatkaa kuitenkin, ettei EU voi olla eturintamassa vain lainsäädännössä, vaan sen on oltava sitä myös liiketoiminnassa. ”Jos esimerkiksi Facebook haluaa pääsyn ihmisten tietoihin, sen on mukauduttava eurooppalaisiin pelisääntöihin.”

EIT Digital on EU:n ja yritysten rahoittama opetus- ja innovaatioyhteisö, joka kuuluu Horisontti 2020 -ohjelmaan.

Jonker vierailee säännöllisesti Suomessa, täällä on tällä kertaa EIT:n johtoryhmän kokous. EIT toimii Suomessa yliopistojen lisäksi yritysten kuten Bittium, Ericsson, F-Secure, Huawei, IBM, Kone, Nokia ja Tieto sekä valtion teknologian tutkimuskeskus VTT kanssa.

 

Lähde: Tekniikka&Talous

Lue lisää: