Suomi pärjää hyvin EU:n sisämarkkinoiden täytäntöönpanossa

Suomi menestyy hyvin sisämarkkinoiden täytäntöönpanossa, käy ilmi EU:n komission 4.7.2019 julkaisemasta Sisämarkkinoiden tulostaulu -raportista. Jäsenmaakohtainen arvio annetaan nykyisellään hyvin monesta eri tekijästä.

Sisämarkkinoiden täytäntöönpanoa kokonaisuutena arvioitaessa Suomi kuuluu EU:n viiden kärkeen yhdessä Portugalin, Slovakian, Ruotsin ja Liettuan kanssa. Sisämarkkinoiden tulostaulu -raportissa komissio arvioi jäsenmaita lukuisilla eri sektoreilla kolmiportaisella asteikolla (keskivertoa parempi suoriutuminen – keskivertoinen – keskivertoa huonompi suoriutuminen). EU-tason yhteenveto osoittaa, että vaikka tavaroiden ja palvelujen kauppa on kasvanut, sisämarkkinoiden toimeenpano on heikentynyt tietyillä osa-alueilla verrattuna vuoteen 2017.

Sisämarkkinadirektiivien täytäntöönpanossa Suomi kuuluu EU:n kärkijoukkoon. Kuitenkin verrattuna edelliseen raporttiin, yksittäisten direktiivien täytäntöönpanon viivästymisaika on kasvanut. Suomessa on EU-maista vähiten rikkomusmenettelyjä, eikä rikkomusten saralla erotu mitään erityisen ongelmallista sektoria.

Myös erilaisissa sisämarkkinoiden hallinnon työkaluissa (esimerkiksi sisämarkkinoiden tiedonvaihtojärjestelmä ja Sinun Eurooppasi –palvelu) Suomi pärjää pääpiirteittäin keskivertoa paremmin. Keskivertoa paremmat arviot Suomi saa myös raporttiin sisällytetyistä julkisia hankintoja ja ammattipätevyyksien myöntämistä koskevissa osioissa. Toisaalta työkaluissa kehityskohteisiin kuuluu tällä kertaa esimerkiksi yritysten ja kansalaisten EU:ssa kohtaamien vapaan liikkuvuuden esteiden ratkaisemiseen keskittyvä SOLVIT-verkosto, jonka osalta komissio toivoo Suomelta esimerkiksi nopeampaa reagointia järjestelmän kautta ratkaistavaksi saapuneisiin tapauksiin. Vuoden 2019 tulostauluun on sisällytetty myös vertailu siitä, kuinka hyvin jäsenmaiden toimintaympäristö edistää jakamistaloutta.

Lisäksi tulostaulu sisältää jäsenmaiden välisen vertailun EU:n sisäisestä tavaroiden ja palvelujen kaupasta sekä suorista ulkomaisista investoinneista. Vertailulla pyritään kuvaamaan jäsenmaan integroituneisuutta eurooppalaisiin ja globaaleihin arvoketjuihin, talouden kilpailukykyä ja ennakoimaan sisämarkkinan kehitystä. Vertailussa Suomi pärjää keskitasoisesti, vaikka nopeaa kehitystä on tapahtunut erityisesti tavaroiden kaupan integraatiossa verrattuna edelliseen raporttiin. Palvelujen kauppa kasvaa lähes koko EU-alueella, Suomessa tosin EU:n keskiarvoa hitaammin.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön uutinen

Lue lisää: