Saako ylityötunteja kerryttää tarkoituksellisesti?

Kysymyksiä työoikeudesta - Työaika

Työajaksi lasketaan aika, jolloin työntekijä tekee työtä tai on velvollinen olemaan työnantajan käytettävissä. Työaikaa keskimääräistettäessä ei synny ylityötunteja, vaikka päivä- ja viikkotunnit vaihtelevat, koska tarkoitus on, että työaika tasoittuu normaaliin säännölliseen työaikaan tasoittumisjakson aikana. Liukuvaa työaikaa käytettäessä ei myöskään synny ylityötunteja, koska työntekijän tehtävänä on huolehdittava, että työajan käyttö pysyy sovittujen liukumien ja saldojen rajoissa. Edellä mainituissa tilanteissa ylityötunteja muodostuu silloin, kun työnantaja pyytää työntekijää ylityöhön työntekijän suostuessa siihen. Tällöin ylitetään työvuoroluettelon mukainen työaika keskimääräistä työaikaan noudatettaessa. Liukuvassa työaikaa sovellettaessa ylityötä muodostuu, kun vuorokautinen tai viikoittainen lain mukainen säännöllinen työaika ylittyy (8 h /40 h). 

Ylitöiden tekemiseen tarvitaan niin työntekijän suostumus kuin työnantajan määräys (ks. työaikalain 17 § ja 18 §). Työntekijä ei voi itse esimerkiksi päättää ylityön tekemisestä, vaan hänen on pyydettävä siihen esimiehen/työnantajan edustajan lupa. Jos työntekijä työskentelee kuitenkin ilman työnantajan määräystä tai suostumusta tai hyväksymistä, ei työntekijällä ole oikeutta saada palkkaa ja ylityökorvauksia tällaisesta työstä (ks. KKO 1995:19). Uusi työaikalaki tulee voimaan 1.1.2020. Laki ei aiheuta muutoksia edellä selostettuun, mutta mm. ylityökiintiöistä luovutaan ja siirrytään soveltamaan enimmäistyöaikaa, johon luetaan mukaan kaikki tehdyt työtunnit.

Mikäli henkilö ei selviä tehtävistään sovitulla työajalla, esimiehen on selvitettävä syy. Syynä voi olla tehtävien liian suuri määrä ja vaativuus tai sitten henkilön kykenemättömyys huolehtia ajankäytöstään. Mikäli tehtävien määrä on ylimitoitettu, esimiehen tulee yhdessä työntekijän kanssa tarkastella tehtäviä ja suorittaa priorisointeja. Mikäli henkilö on stressin tai tottumusten takia kykenemätön hallitsemaan työtaakkaansa, hänelle tulee tarjota tukea. Tuki voi olla esimiehen tiivis seuranta tai henkilön ohjaaminen ammattimaisen työnohjaajan ohjaukseen.

Jotkut nauttivat siitä, että tekevät työtä vuorotta. Samalla he saattavat etsiä työyhteisön silmissä marttyyriutta: ”Minä joudun raatamaan, kun muut tekevät vain minimin.” Tämä ei tee hyvää organisaatiolle, työyhteisölle eikä henkilölle itselleen. Siksi siihen on tärkeää puuttua jämäkästi.

Perusteet: työaikalain 17 § ja 18 §.

***

Juttusarjan kysymykset ovat palveluidemme käyttäjien esittämiä, ja ne on julkaistu myös kootusti Esimiehen taskukirja- ja Esimiehen taskukirja 2 -teoksissa. Kysymyksiin ovat vastanneet Harri Hietala, Keijo Kaivanto ja Tapio Aaltonen. Lisää esimiehelle tärkeää tietoa kaikista työsuhteeseen liittyvistä kysymyksistä löydät Fokus-palvelun Esimiehen työoikeus -teoksesta.

 

Lue lisää: