Rahanpesun estämiseen liittyvä valvonta on kuin talouden turvatarkastus

Rahaliikenteen turvatarkastus on perusteltua, vaikka aiheuttaakin hiukan lisävaivaa

Atso Andersén

Pidämmekö lentokentällä tehtäviä turvatarkastuksista tarpeettomina? Emme, koska ymmärrämme, että pommi lentokoneessa tai huumeiden salakuljetus ei ole hyvä asia. Vastaavasti emme todennäköisesti halua huumerahoja samaan pankkiin omiemme kanssa. Emme ehkä myöskään halua, että pankin kautta kulkevilla rahoilla edesautetaan pommien rakentamista ja räjäyttämistä. Siksi rahaliikenteen turvatarkastus on perusteltua, vaikka aiheuttaakin hiukan lisävaivaa.

Rahanpesun estämisen idea perustuu siihen, että myös rikollisuus on lopulta toimintaa, jossa tavoitellaan hyötyä. Usein rikoshyödyn tavoitteluun liittyy rahaliikennettä, jonka estäminen tekee rikollisuudesta työlästä. Tehokas keino lisätä turvallisuutta yhteiskunnassa on pyrkiä estämään rikoksiin liittyvä rahaliikenne. Kaikilla, sekä asiakkailla että ilmoitusvelvollisilla, on siinä tärkeä tehtävä.

Rahanpesun estäminen on noussut isoksi ilmiöksi

Rahanpesusta puhutaan Suomessa yllättävän vähän, vaikka sen osalta on meneillään historiallisen suuria rikostutkintoja Tanskassa, Ruotsissa ja Virossa.

Tulkinnat rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, siihen liittyvistä ajattelutavoista, toimintamalleista sekä sääntelystä kehittyvät juuri nyt. Rahanpesun valvonnan merkitys on tärkeää ymmärtää sekä toimiessamme asiakkaina että toimiessa ilmoitusvelvollisena.

EU-komissio on juuri ehdottanut Eurooppa-tason rahanpesun valvontainstituution perustamista vuonna 2021. Rahanpesun valvonnan muuttuessa on tapahtunut vielä suurempi yhteiskunnallinen muutos: pelkästään Suomessa yli 8 000 ilmoitusvelvollista tahoa valvoo kaikkea taloudellista toimintaa. Ilmoitusvelvollisia ovat finanssilaitosten lisäksi muun muassa tilitoimistot, tilintarkastajat, lakimiehet, kiinteistövälittäjät sekä rahapelien järjestäjät.

Kun toimimme asiakkaina, olemme velvollisia todistamaan, että emme ole tekemässä rahanpesua. Sekä kysyjät eli ilmoitusvelvolliset että valvottavat eli yritykset, yhteisöt ja yksityishenkilöt totuttelevat uusiin rooleihinsa ja valvonnan laajuuteen. Terrorismin uhka ja maailman turvallisuustilanteen kiristyminen näkyy suomalaisessa arkipäivässä.

Kyse on taloudellisesti merkittävästä ilmiöstä

Tutkimuksissa rahanpesun määrän arvioidaan olevan 2–5 % bruttokansantuotteesta. Maailmanlaajuisesti tämä tarkoittaa 1600–4000 miljardia euroa vuosittain ja Suomessa todennäköisesti noin 5–11 miljardia euroa. Kyse on taloudellisesti merkittävästä ilmiöstä.

Valvontavelvollisuuksilla pyritään yhteiskunnallisen vakauden ja turvallisuuden lisäämiseen. Harmillisesti yhteiskunnallisessa keskustelussa korostuvat kuitenkin pääasiassa kuluttajiin vaikuttavat muutokset ja haitat. Kuluttajat kokevat finanssilaitosten tiukentuneet varallisuus- ja taloustietoja koskevat kyselyt usein kiusallisiksi huomioimatta, että niillä pyritään ammattimaisen rikollisuuden ja terrorismin estämiseen.

***

Kirjoittaja KTT Atso Andersén työskentelee CGI:llä johtavana konsulttina ja on erikoistunut finanssialan sääntelyyn, riskienhallintaan ja pankkitoimintaan liittyviin ratkaisuihin. Lue lisää hänen blogistaan.

Atso Andersénin uutuuskirja Rahanpesun estäminen ilmestyi toukokuussa 2020 (Alma Talent).

Lue lisää: