Poikkeustilan vaikutuksista asianajotoimintaan

Asianajotoimisto Roschierin osakas, yhtiöoikeusjuristi Manne Airaksinen kertoo poikkeustilanteen vaikutuksista yrityksiin ja asianajotoimintaan.

Manne Airaksinen

Talouden epävarmuus vaikuttaa nyt siihen, millaista oikeudellista neuvontaa annetaan yrityksille. On hankalaa tehdä yrityskauppoja ja -järjestelyjä, koska yritysten arvot ovat kysymysmerkki ja toimintaympäristö on muutenkin epävarma. Tämä vähentää myös asianajotoimistojen töitä. Toisaalta taloustilanne on johtamassa siihen, että yritysten pitää kerätä lisää omaa tai vierasta pääomaa ja moni yhtiö saattaa joutua taloudellisiin vaikeuksiin. Stockmann tiedotti jo asiakaskadosta johtuvasta yrityssaneerauksesta. Lähitulevaisuudessa tulemme varmasti näkemään enemmän osakeanteja, joilla pyritään etukäteen varmistamaan rahan riittäminen kaikissa olosuhteissa. Toimintamuodot siis muuttuvat: IPOT eli pörssilistaukset menevät jäihin ja tilalle tulevat osakeannit ja muut rahoitusjärjestelyt.

Yhtiökokousten kanssa on ollut taiteilemista poikkeustilanteen alusta asti. Nykyinen laki ei salli puhtaiden etäyhtiökokouksien järjestämistä: vain hybridikokous, jonka yhteydessä järjestetään myös fyysinen kokous, on mahdollinen. Kuitenkaan ei tulisi pitää yli kymmenen hengen kokouksia. Helmikuussa koollekutsutuista yhtiökokouksista onkin peruttu iso osa. Kokouksia on pyritty järjestämään eri tavoin. Osakkeenomistajat ovat äänestäneet ennakkoon tai antaneet äänestysohjeet yhtiön nimeämälle asiamiehelle. Kokouskutsussa on kerrottu kokouksen livestriimauksesta sekä kehotettu pysymään poissa kokouspaikalta. Näin on pystytty pitämään isohkojenkin yhtiöiden kokouksia siten, että läsnä on ollut alle 10 ihmistä. Osakkeenomistajat ovat olleet erinomaisen fiksuja ja ymmärtäväisiä hankalassa tilanteessa.

Nyt on kuitenkin vireillä lainsäädäntöhanke yhtiökokouksia koskevista tilapäisistä erityissäännöksistä. Niiden mukaan osakkeenomistajalla ei olisi edes oikeutta tulla paikalle, vaan hänen olisi pakko käyttää asiamiestä tai esimerkiksi ennakkoäänestystä. Ajatuksena olisi saavuttaa varmuus siitä, että kokous todella voidaan pitää, jolloin ei tarvitsisi luottaa yksinomaan osakkeenomistajien hyvään tahtoon. Aloitteen tällaisesta sääntelystä teki listayhtiöiden neuvottelukunta. Autoin itse kirjoittamalla luonnoksen hallituksen esityksestä. Ministeriö valitsi loppujen lopuksi aika tavalla erilaisen ratkaisun, mutta on ilmeisesti pystynyt hyödyntämään neuvottelukunnan aloitetta.

Laissa otettaisiin huomioon kaikki yhteisömuodot, myös esimerkiksi osuuskunnat ja asunto-osakeyhtiöt. Lainsäädäntöhanke on yllättävän hankala, koska siinä joudutaan ottamaan huomioon yhtäältä osakkaiden ja jäsenten oikeussuoja sekä toisaalta suurten yhtiöiden ja yhteisöjen toiminnan käytännön reunaehdot. Aikaa on käytössä vähän ja oikeusministeriön työkuorma on poikkeusaikana melkoinen.

Erityislainsäädäntö olisi kuitenkin yhtiökokousten järjestämiseksi välttämätön. Ison yhtiön yhtiökokouksessa on tyypillisesti paikalla jopa 1500 osakkeenomistajaa ja lisäksi muita henkilöitä, joten ilman erityissääntelyä on vaikea saada takeita osallistujamäärän pysymisestä korkeintaan noin kymmenessä hengessä.

Hyvin tärkeä kysymys kaikille liikejuridisille toimijoille sekä Suomessa että muissa pohjoismaissa on se, miten nopeasti talouden pyörät lähtevät pyörimään. Kuten totesin jo edellä, on yrityskauppojen ja muiden yritysjärjestelyjen tekeminen nyt hankalaa ja me isot asianajotoimistot saamme suuren osan toimeentulostamme juuri niistä. Roschierilla on 120 miljoonan liikevaihto ja yhteensä noin 500 työntekijää Suomessa ja Ruotsissa, joten tekemistä olisi löydyttävä.
Työllistämme paljon nuoria lakimiehiä. Laskusuhdanteessa työ muuttuu kuitenkin enemmän senioripainotteiseksi, joten nuorille juristeille tyypillisiä tehtäviä on vähemmän. Taantuma muokkaa siis osaamisen kysyntää ja meidän on pystyttävä vastaamaan siihen.

Työpäiväni eivät ole lyhentyneet poikkeustilanteessa, mutta niistä on tullut etätyön myötä raskaampia. Useampi yrityselämässä mukana oleva on sanonut, että 10 tuntia toimistolla ja asiakkaiden luona on helpompaa kuin 10 tuntia teams-palavereita netissä. Yrityskauppoja tekevän asianajajan päivät ovat saattaneet lyhentyä, mutta esimerkiksi meillä on useita liiketoiminta-alueita, kuten esimerkiksi teknologia, oikeudenkäynnit, vero- sekä työoikeus, joiden työmäärä ei ole muuttunut juuri lainkaan.”

***

Juttu on julkaistu Juristikirjeessa 22.4.2020. Tilaa Juristikirje (Alma Talent).

Manne Airaksinen on yksi päivittyvän Fokus Yritysoikeus -hakuteoksen (Alma Talent) kirjoittajista.

Alma Talent Fokus sisältää yli 40 digitaalista hakuteosta juridiikasta, taloushallinnosta ja verotuksesta. Katso koko Fokuksen valikoima.

Lue lisää: