Pohjoismaiset valtionosuusjärjestelmät vertailussa

Ruotsin, Tanskan ja Norjan valtionosuusjärjestelmiä kuvaava ja vertaileva raportti on julkaistu. Tarkastelumaiden valtionosuusjärjestelmät ovat luonteeltaan moniosaisia ja paikoittain monimutkaisia, myös Suomen järjestelmään verrattuna.

Raportti on jatkoa valtiovarainministeriön julkaisemalle kuntien valtionosuusjärjestelmän kehittämistarpeiden esiselvitykselle. Esiselvityksessä nostettiin esiin Suomen valtionosuusjärjestelmän lisäksi huomioita myös Ruotsin järjestelmästä. Työn aikana kuitenkin todettiin, että valtionosuusjärjestelmää uudistettaessa olisi tarpeellista perehtyä vielä tarkemmin muiden maiden valtionosuusjärjestelmiin.

Raportissa esitellään Ruotsin, Tanskan ja Norjan valtionosuusjärjestelmien rakenteita. Tämän lisäksi jokaisesta tarkasteltavasta maasta on selvitetty julkishallinnon yleiskuva sekä kuntien ja alueiden tulorakenteet.

Vertailuosiossa nostetaan esille maiden välisiä eroavaisuuksia. Julkishallinnon saralla suurin eroavaisuus on Suomen toistaiseksi kaksitasoinen julkishallinto. Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa julkishallinto on kolmitasoinen. Tämän myötä myös julkishallinnon tehtävienjako on tarkastelumaissa erilainen. Suurin ero on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon järjestämisvastuussa, joka muissa maissa on, Suomesta poiketen, kokonaan tai osittain kuntia suuremmilla järjestäjillä. Ruotsissa ja Tanskassa erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu on aluetasolla, Norjassa puolestaan valtiolla.

Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Norjan valtionosuusjärjestelmissä on sekä yhtenäisyyksiä että eroavaisuuksia. Suomessa kustannuspohjan tasaus on järjestelmän merkittävin osa, tulojen tasaus täydentää järjestelmää. Ruotsissa valtionosuusjärjestelmä toimii toisin päin, tulojen tasaus on järjestelmän perusta. Kaikissa järjestelmissä tasataan sekä kustannuksia että tuloja. Tanskan järjestelmä poikkeaa kuitenkin muista siinä, että tasaus tehdään laskennallisten kustannusten ja tulojen erotuksen perusteella. Norjassa tasausjärjestelmät sisältyvät kiinteään valtionosuuteen.

Suomen valtionosuusjärjestelmää kritisoidaan usein monimutkaisuudestaan. Vastaavanlaista kritiikkiä esiintyy myös muissa maissa. Tietty monimutkaisuus on myös tarpeen, jotta järjestelmä ottaisi mahdollisimman hyvin huomioon kuntien kustannuksiin vaikuttavia olosuhdetekijöitä. Voidaan kuitenkin todeta, että tarkastelumaiden valtionosuusjärjestelmät ovat kaikki tavalla tai toisella monimutkaisia, myös Suomen järjestelmään verrattuna.

Raportti on kirjoitettu kolmen kuukauden harjoittelujakson aikana, joka mahdollisti Ruotsin, Tanskan ja Norjan järjestelmiin perehtymisen.

Lähde ja lisätietoja: valtiovarainministeriön tiedote.

Lue lisää: