Päivälliskeskusteluja ja kirjoja

Risto ja Aila Koulun tyttäret koulittiin oikeustieteeseen pienestä pitäen: he oikolukivat isän tekstejä.

Sanna Koulu, Riikka Koulu ja Risto Koulu

Kun Koulun perhe kokoontuu sunnuntailounaalle, keskustelu kulkee tieteellisten kirjojen viitteitä siteeraten – alaviitteitä unohtamatta.

– Viimeksi taisimme keskustella esineoikeudesta. Kun sanoo keskustelussa oman kommenttinsa, pitää mainita, minkä kirjan keskeinen väite on kyseessä, naurahtaa Sanna Koulu, perheen vanhin tytär. Hän toimii tällä hetkellä Lapin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa post doc -tutkijana.

Isä Risto Koulu on prosessioikeuden professori, emeritus Helsingin yliopistossa. Perheen nuorimmalla tyttärellä Riikka Koululla on puolestaan oikeuden ja digitalisaation apulaisprofessuuri Helsingin yliopistossa.

Äiti Aila Koulu on tehnyt pitkän uran perheoikeuden asianajajana.

– Työskentelin 15 vuotta yksityisenä asianajajana Helsingissä Asianajotoimisto Sandström & Koulu Oy:ssä. Sitä ennen ehdin työskennellä myös oikeusavustajana 20 vuotta. Alun perin olin kuitenkin kirjanpitäjä, hän listaa.

Risto Koulusta piti tulla alun perin kirjastonhoitaja. Sitten hän soitti Tampereen yliopiston koulutusohjelmaan ja kysyi, millainen sukupuolijakauma alalla on.

– Vastaus oli 98 prosenttia. Ajattelin, etten mene sinne naisten sekaan. Serkkuni opiskeli oikeustiedettä, ja innostuin itsekin alasta, Risto muistelee.

Toimittaja vai geenitutkija?

Vanhemmat toivoivat Sannasta lääkäriä tai geenitutkijaa. Hän oli lukenut laajan matematiikan ja fysiikan lukiossa, joten taipumuksia siihen suuntaan oli.

– Vanhemmat sanoivat tekevänsä minut perinnöttömäksi, jos haen oikikseen. Toki tiesin jo, ettei kyseessä olisi syvä loukkaus, joka oikeuttaa lain mukaan perinnöttömäksi jättämiseen, Sanna virnuilee.

Aila Koulu muistelee, että Sanna ymmärsi velkakirjan merkityksen jo ennen kuin osasi lukea.

– Hän teki sellaisen veljensä kanssa kyselemällä, mikä kirjain tulee milloinkin. Poikamme sen sijaan ei halunnut tälle uralle, hän naurahtaa.

Riikan Aila otti kerran käräjille mukaan.
 
– Tyttö totesi, ettei asianajajan työ olekaan sellaista kuin hän oli kuvitellut. Kokeili hän sitä kyllä sittemmin itsekin.

Riikan toiveammatti oli toimittaja, ja hän pähkäili pitkään, hakisiko lukemaan Tampereelle tiedotusoppia.

– 2000-luvun alussa media oli jo aloittamassa kamppailua digitalisaation kanssa. Ajattelin, että pystyisin vaikuttamaan oikeustieteilijänä laajemmin yhteiskunnallisiin asioihin.

Monialaista tutkimusta perheen voimin

Tytöt tutustuivat tieteenalaan jo vähän päälle kymmenkesäisinä: molemmat oikolukivat isän tekstejä. Palkkana oli markka per sivu.

– Muistan tehneeni myös hakemistojen koontia. Kun isä julkaisi insolvenssioikeuden trilogiansa 1990-luvun puolivälissä, yhteensä yli 1.000 sivua, oikoluvussa oli tekemistä, muistelee Riikka.

Riikka vastaa nykyisin Helsingin oikeustieteellisen tiedekunnan digitaalisesta profiloinnista. Hän muun muassa johtaa Legal Tech Labia, jossa tehdään monialaisia pedagogisia kokeiluja.
 
– Järjestimme vuonna 2017 viikonlopun mittaisen Hack the Law! -innovaatiokilpailun, jossa oikeustieteen, tietojenkäsittelytieteen ja palvelumuotoilun opiskelijat etsivät oikeusteknologiasta ratkaisuja helpottamaan kansalaisten pääsyä oikeudelliseen tietoon. Vuoden 2018 tapahtuma rakentui vuorostaan juristien it-työkalujen ja vammaisoikeuksien ympärille.

Myös Sanna ja Risto ovat olleet monialaisen ja -tieteellisen opettamisen etujoukoissa. Risto järjesti opiskelijoilleen työelämäsuuntautuneita kursseja enemmän kuin laki salli. Sanna puolestaan on suunnitellut ja toteuttanut monialaisia verkkokursseja lapsen oikeuksista ja perhe-elämän suojasta.

– Liikun työssäni koko ajan yhteiskuntatieteiden ja oikeustieteen rajapinnassa, hän kertoo. Hän toimii tutkijana eron jälkeistä vainoa tarkastelevassa CAPS-hankkeessa.

Isä kirjoittaa tyttärineen parhaillaan yhteistä kirjaa, jossa tutkitaan tuomarien eri rooleja tuomioistuimissa. Sen on määrä valmistua keväällä 2019.

– Siinä kiteytetään se, kuinka tulla urallaan hyväksi tuomariksi, sanoo Risto.

– Mutta mikä on hyvä tuomari, haastaa puolestaan Riikka isänsä.

Keskustelu aiheesta jatkunee perheen sunnuntailounaalla.

Henkkarit, Risto Koulu

Oppiarvo ja titteli: OTT, VT, prosessioikeuden professori, emeritus
Syntymävuosi: 1949
Pääsi oikeustieteelliseen vuonna: 1968
Monesko pyrkimiskerta: Ensimmäinen
Lempilause juridiikassa: Ei ole oikeuksia, joihin ei päästä – tai ei ainakaan saisi olla.
Vaihtoehtoammatti: Kirjastonhoitaja

Henkkarit, Aila Koulu

Oppiarvo ja titteli: Yo-merkonomi, OTK, VT, AA
Syntymävuosi: 1942
Pääsi oikeustieteelliseen vuonna: 1966
Monesko pyrkimiskerta: Toinen
Lempilause juridiikassa:
Vaihtoehtoammatti: Tyttöjen käsityönopettaja

Henkkarit, Sanna Koulu

Oppiarvo ja titteli: OTT, VT, post doc -tutkija
Syntymävuosi: 1977
Pääsi oikeustieteelliseen vuonna: 1995
Monesko pyrkimiskerta: Ensimmäinen
Lempilause juridiikassa: Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan.
Vaihtoehtoammatti: Geenitutkija, ohjelmistosuunnittelija

Henkkarit, Riikka Koulu

Oppiarvo ja titteli: OTT, VT, apulaisprofessori
Syntymävuosi: 1983
Pääsi oikeustieteelliseen vuonna: 2004
Monesko pyrkimiskerta: Toinen
Lempilause juridiikassa: Not only must justice be done; justice must be seen to be done.
Vaihtoehtoammatti: Vegaanileipuri

Lue lisää: