Onko työntekijällä oikeus yksipuolisesti siirtyä kokoaikaisesta työntekijästä osa-aikaiseksi?

Työntekijä ilmoitti, että hänen tulee saada siirtyä osa-aikaiseksi työntekijäksi oman harrastustoimintansa vuoksi. Onko työntekijällä tällaisessa tilanteessa oikeus yksipuolisesti siirtyä kokoaikaisesta työntekijästä osa-aikaiseksi?

Kuva: Simon Connellan / Unsplash

Osa-aikatyössä työaikaa on lyhennetty joko lyhentämällä päivittäistä työaikaa tai vähentämällä viikoittaisten tai kuukausittaisten työpäivien lukumäärää. Osa-aikatyöntekijä voi tehdä esimerkiksi säännöllisesti kuusituntisia työpäiviä viisi päivää viikossa, kolmipäiväisiä työviikkoja tai muuta kokoaikatyötä lyhyempää työaikaa.

Oikeudesta osa-aikatyöhön

Laissa ei ole yleissäännöstä, jonka mukaan työntekijällä olisi yksipuolinen oikeus siirtyä määrittelemäänsä osa-aikatyöhön. Osa-aikatyö perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen. Työ voi olla osa-aikaista määräajan tai toistaiseksi. Osapuolten kesken voidaan sopia myös, että työntekijä voi halutessaan siirtyä osa-aikatyöstä takaisin kokoaikatyöhön.

Työntekijällä on kuitenkin oikeus tietyissä tilanteissa siirtyä osa-aikatyöhön tai työnantajan on pyrittävä niissä tilanteissa osa-aikatyötä järjestämään. Näitä tilanteita on työntekijän työaikalain mukainen oikeus pyytää lyhennettyä työaikaa sosiaalisista ja terveydellisistä syistä, osittaisen hoitovapaan, osa-aikaisen sairauspoissaolon, osa-aikaeläkkeen ja opintovapaan vuoksi.

Lyhennetty työaika

Työaikalain mukaan työnantajan on pyrittävä järjestämään kokoaikatyöntekijälle mahdollisuus tehdä osa-aikatyötä, jos työntekijä sitä haluaa sosiaalisista ja terveydellisistä syistä. Näitä syitä voivat olla ikääntyminen, sairaan läheisen hoito, opiskelu tai oma terveydenhoito. Järjestely edellyttää sopimista, mutta, jos työnantaja kieltäytyy sopimasta asiasta, on hänen perusteltava kieltäytymisensä.

Osittainen varhennettu vanhuuseläke tai osatyökyvyttömyyseläke

Työaikalain mukaan, jos työntekijä, joka siirtyy edellä mainitulle eläkkeelle ja haluaa tehdä lyhyempää työaikaa, on työnantajan ensisijaisesti järjestettävä työ niin, että työntekijä voi tehdä osa-aikatyötä.

Osittainen hoitovapaa

Työntekijä, joka on ollut saman työnantajan työssä yhteensä vähintään kuusi kuukautta viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana, voi saada lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi osittaista hoitovapaata siihen saakka, kun perusopetuksessa olevan lapsen toinen lukuvuosi päättyy. Jos lapsi kuuluu perusopetuslain tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, osittaista hoitovapaata voi kuitenkin saada siihen saakka, kun lapsen kolmas lukuvuosi päättyy.

Työnantaja ja työntekijä sopivat osittaisesta hoitovapaasta ja sen yksityiskohtaisista järjestelyistä haluamallaan tavalla. Työnantaja voi kieltäytyä sopimasta vapaasta tai antamasta sitä vain, jos vapaasta aiheutuu työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa, jota ei voida välttää kohtuullisilla työn järjestelyillä. Työnantajan on esitettävä työntekijälle selvitys kieltäytymisensä perusteena olevista seikoista.

Jos osapuolet eivät pääse sopimukseen, osittainen hoitovapaa annetaan lyhentämällä vuorokautinen työaika kuudeksi tunniksi. Jos työaika on järjestetty keskimääräiseksi, se tulee lyhentää keskimäärin 30 tunniksi viikossa.

Osa-aikainen sairauspoissaolo

Osatyökykyisellä työntekijällä, jolla on oikeus osasairauspäivärahaan on oikeus määräaikaiseen osa-aikatyöhön työsopimuslain ja sairausvakuutuslain mukaisten edellytysten täyttyessä.

Opintovapaa

Työntekijällä, jolla on oikeus opintovapaalain mukaiseen opintovapaaseen, on oikeus myös osa-aikatyöhön sillä perusteella. Opintovapaa-asetuksen mukaan opintovapaa voidaan myöntää myös antamalla osia työpäivästä vapaaksi tai muodostamalla se useasta vapaajaksosta, joiden välillä työntekijä on työssä.

**

Varatuomari Harri Hietala (sopla.fi) on osallistunut monipuolisesti työehtosopimusneuvotteluihin, neuvontaan, asianajoon ja työlakien valmisteluun sekä niiden noudattamisen valvontaan. Hietala on kirjoittanut lukuisia työlainsäädäntöä käsitteleviä teoksia. Asianajaja, varatuomari, opetusneuvos Keijo Kaivanto on päivittäin tekemisissä haastavien työoikeudellisten kysymysten kanssa ja kirjoittanut useita työoikeutta käsitteleviä kirjoja yli 35 vuoden ajan.

Lisää työoikeudesta teoksissa:

Harri Hietala, Keijo Kaivanto, Johanna Pystynen: Esimiehen käsikirja 2020 (Alma Talent, 2020)

Harri Hietala, Keijo Kaivanto Työpaikalla nähtävänä oltava lainsäädäntö 2020 (Alma Talent, 2020)

Lue lisää: