Onko tilapäinen yötyön teettäminen mahdollista?

Työaikalaki sisältää säännökset yötyön teettämisestä erilaisissa töissä ja eri työaikamuodoissa.

Kuva: Jonas Leupe, Unsplash

Yötyö

Työaikalain mukaan yötyötä on työ, joka tehdään kello 23:n ja 06:n välisenä aikana. Laissa on luettelo töistä ja työaikamuodoista, joissa saadaan teettää säännöllisesti yötyötä. Tässä luettelossa on mainittu muun muassa työt, jotka laki sallii järjestää jaksotyöksi, vuorotyö, toiminnan ylläpitämiseksi välttämätön huolto- ja korjaustyö, erilaisten liikenneväylien kunnossapito ja huolto sekä apteekissa tehtävä työ. Luettelossa on muutama muukin kohta ja laki sallii tämän luettelon täydentämisen valtakunnallisella työehtosopimuksella. Yötyön teettäminen on mahdollista myös aluehallintoviraston myöntämällä poikkeusluvalla.

Yötyön teettäminen säännöllisesti

Nyt voimassa olevan sääntelyn lähtökohta on se, että yötyötä saadaan teettää ja teetetään säännöllisesti. Toisaalta lain kirjoitustapa on sellainen, että yötyön teettämismahdollisuus laissa mainituissa töissä ei poistu sillä, että työn järjestelyt eivät edellytä säännöllisen yötyön tekemistä.
Jaksotyössä ja keskeytymättömässä vuorotyössä pääsääntönä on se, että yötyötä saadaan teettää enintään viisi työvuoroa peräkkäin.

Tilapäinen yötyö

Tilapäisellä yötyöllä tarkoitetaan tilannetta, jossa työ on järjestetty siten, että sitä ei normaalisti tehdä yöllä. Jos taas kyse on työstä, jonka laki sallisi järjestää säännöllisesti yötyönä, on yötyön teettäminen aina mahdollista, vaikka tarvetta yötyöhön ei säännöllisesti olisikaan.
Nyt voimassa olevan työaikalain perusteluissa on todettu, että laissa olevat yötyön rajoitukset eivät enää koske tilapäisesti teetettävää yötyötä. Lain perustelujen mukaan yötyön teettäminen tilapäisesti on mahdollista silloin, kun työnantajan toiminta sinänsä sijoittuu päiväsaikaan, mutta työnantajalle tulee luonteeltaan satunnainen tarve teettää työtä yöaikaan. Esimerkkinä lain perusteluissa kuvataan tarve järjestää videoneuvottelu aikaeron takia poikkeuksellisesti yöaikaan. Lopuksi lain perusteluissa todetaan, että työnantajan säännöllisen toiminnan järjestäminen yöaikaan vaatii laissa säädettyjen edellytysten täyttymisen. Nämä edellytykset on käsitelty edellä.

Lopuksi

Vuoden 2020 alusta lukien voimassa ollut työaikalaki eroaa aikaisemmasta laista muun muassa siinä, että se sanamuotonsakin mukaan sääntelee oikeutta teettää yötyötä säännöllisesti. Aikaisemmin sääntely koski yötyön teettämistä laajemmin. Nyt voimassa olevaa lakia sovellettaessa tulkintakysymykseksi voi muodostua se, milloin tarve yötyön teettämiseen ilmenee niin usein, että se vaatii esimerkiksi sellaisen työaikamuodon käyttämistä, jossa laki sallii jatkuvan yötyön.

Varatuomari Harri Hietala (sopla.fi) on osallistunut monipuolisesti työehtosopimusneuvotteluihin, neuvontaan, asianajoon ja työlakien valmisteluun sekä niiden noudattamisen valvontaan. Hietala on kirjoittanut lukuisia työlainsäädäntöä käsitteleviä teoksia. Asianajaja, varatuomari, opetusneuvos Keijo Kaivanto on päivittäin tekemisissä haastavien työoikeudellisten kysymysten kanssa ja kirjoittanut useita työoikeutta käsitteleviä kirjoja yli 35 vuoden ajan.

Lisää työajasta Hietalan ja Kaivannon teoksissa:

Työaika – työaikajärjestelyt ja sopimusmallit (Hietala – Hurmalainen – Kaivanto, Alma Talent 2020)

101 kysymystä ja vastausta uudesta työaikalaista (Alma Talent, 2019)

Uusi työaikalaki käytännössä (Hietala – Kaivanto – Schön, Alma Talent, 2019)

Esimiehen käsikirja 2021 (Hietala – Kaivanto – Pystynen, Alma Talent, ilmestyy huhtikuussa 2021)

Työpaikalla nähtävänä oltava lainsäädäntö 2021 (Hietala – Kaivanto, Alma Talent, 2020)

Tutustu ajantasaiseen työaikalakiin (872/2019) Suomen Laki -hakupalvelussa

Lue lisää: