Neuvostolta lopullinen vahvistus EU:n uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koskevien 2030-tavoitteiden tiukennuksiin

EU on hyväksynyt lopullisesti vuodelle 2030 asetettujen tiukennettujen päästövähennystavoitteiden toteuttamiseen tähtäävät keinot uusiutuvan energian lisäämisen ja energian käytön tehostamisen muodossa. Samalla hyväksyttiin hallintomalliasetus, jolla luodaan EU:n energia- ja ilmastopolitiikkaan uusia toimintatapoja jäsenvaltioiden ja komission välille.

EU:n yhteinen uusiutuvan energian tavoite vuodelle 2030 nousee nykyisestä 27 prosentista 32 prosenttiin. Aiemmasta direktiivistä poiketen tällä kertaa ei aseteta jäsenvaltiokohtaisia tavoitteita. Tosin kaikkien jäsenmaiden tulee pitää uusiutuvan osuus vähintään vuoden 2020 tavoitteen tasolla. Suomen kohdalla se on 38 % energian loppukulutuksesta, joka on jo saavutettu.

Vuodelle 2020 asetettu 20 prosentin energiatehokkuustavoite saa jatkoksi EU:n jäsenmaille asetetun yhteisen, vähintään 32,5 prosentin energian käytön tehostamistavoitteen vuonna 2030 verrattuna perusskenaarion kehitykseen. Jäsenvaltioille asetetaan myös sitova 0,8 % vuosittainen energiankäytön tehostamisvelvoite kaudella 2021–2030.

Hallintomalliasetus antaa työkalut EU:n puhtaan energian paketin ja vuoden 2030 energia- ja ilmastotavoitteiden seurantaan. Sen perusteella komissio seuraa EU:n yhteisten energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian tavoitteiden toteutumista sekä yksittäisten jäsenvaltioiden osallistumista niiden toteuttamiseen.

Nämä EU:n puhtaan energian pakettiin kuuluvat säädökset hyväksyttiin muodollisesti 3.12.2018 Brysselissä pidetyn liikenneministerien neuvoston kokouksessa A-listan asiana, eli päätösasiana, josta ei enää tarvitse keskustella. Paketin viimeisestä osasta eli sähkön sisämarkkinoiden kehittämistä koskevista säädöksistä haetaan joulukuun 2018 aikana sopua neuvoston, Euroopan parlamentin ja komission kolmikantaneuvotteluissa (trilogit).

Asiallisesti energiatehokkuusdirektiivin ja uusiutuvan energian direktiiviin muutokset sekä uusi hallintomalliasetus hyväksyttiin jo 29.6.2018, kun EU:n jäsenvaltioiden pysyvistä edustajista koostuva Coreper-komitea vahvisti trilogeissa saavutetun epävirallisen sovun näistä lainsäädäntöesityksistä.

Suomessa jo ryhdytty toimiin vuoden 2030 tavoitteiden täyttämiseksi

Kaudelle 2021–2030 asetettujen energiatehokkuustavoitteiden toimeenpano asettaa ison haasteen EU:n jäsenvaltioille. Suomessa nykyinen, vuodelle 2020 asetettu 20 prosentin energiatehokkuustavoite saavutetaan pääosin valtiovallan, elinkeinoelämän ja kuntien kanssa solmimilla vapaaehtoisilla energiatehokkuussopimuksilla.

TEM asetti marraskuussa työryhmän selvittämään, miten energiatehokkuustoimia voidaan tehostaa vuosina 2021–2030. Uudistettu direktiivi ei suoraan edellytä energiatehokkuuslain uudistamista, mutta mahdolliset uudet toimet tai nykyisten energiatehokkuustoimien kiristäminen voivat myöhemmin edellyttää lakimuutoksia. Työryhmän väliraportti valmistuu maaliskuun, ja loppuraportti syyskuun 2019 lopussa.

Uusiutuvan energian osalta TEM on perustanut ministeriöiden virkamiehistä koordinaatioryhmän, joka selvittää direktiivin toimeenpanoa. Parhaillaan arvioidaan keskeisimpiä lakimuutos- ja selvitystarpeita sekä jatkovalmistelun organisointia. Direktiivi tulee saattaa kansallisesti voimaan kesään 2021 mennessä.

Komissio julkaisi 28.11.2018 tiedonannon EU:n pitkän aikavälin vähäpäästöisyysstrategiasta. Se ei sisältänyt numeroin ilmaistuja päästövähenemätavoitteita, vaan hahmottelee mikä voisi olla EU:n pitkän aikavälin panos Pariisin sopimuksen lämpötilatavoitteiden saavuttamiseksi. Strategia avaa jäsenmaiden välisen keskustelun EU:n pitkän aikavälin strategiasta, joka tulee toimittaa YK:n ilmastonsuojelun puitesopimukselle vuoteen 2020 mennessä. Jäsenvaltion tulee laatia myös oma, vuosisadan puoliväliin tähtäävä pitkän aikavälin strategiansa (”kansallinen LTS”) ensi vuoden aikana.

Lähde: työ- ja elinkeinoministeriön tiedote.

Lue lisää: