Moni saa pian työkaverikseen tekoälyn, mutta yritysjohtajat eivät ole heränneet mullistukseen

Näin sanoo tekoälyoppaan suomalaisjohtajille kirjoittanut Antti Merilehto Helsingin Sanomissa. Hänen mukaansa nyt jos koskaan yritysjohtajien on otettava tekoäly haltuun, ymmärrettävä sen perusteet ja mietittävä, miten tekoälyä voisi yrityksessä hyödyntää.

Antti Merilehto opastaa suomalaisjohtajia tekoälyn perusteisiin käytännönläheisessä kirjassaan Tekoäly – matkaopas johtajalle. Lisäksi hän on koonnut muun muassa artikkeleita tekoälystä sekä näyteluvun kirjasta sivuille tekoalymatkaopas.fi.

Tekoälyä vai koneoppimista?

Tekoälyn tarkka määrittely ei ole yksiselitteistä muttei välttämätöntäkään -  se, mistä nyt yleisesti puhutaan tekoälynä, on itse asiassa yleensä koneoppimista, Merilehto toteaa Helsingin Sanomissa. 

Koneoppiminen on jo varsin lähellä tekoälyä. ”Seuraavan muutaman vuoden aikana hyödyt yrityksille tulevat nimenomaan koneoppimisesta”.

Koneoppimisen avulla dataa voi analysoida tarkemmin ja reaaliaikaisemmin sekä vähentää manuaalisia työvaiheita. Merilehto antaa  tästä esimerkkinä jäätelökioskin jäätelön menekin ennakoinnin:

  • Koneella on tieto, paljonko jäätelöä myytiin viime viikolla (kuvailu)
  • Kone selvittää, miten sää vaikutti jäätelön myyntiin (diagnosointi).
  • Kone päättelee, pitääkö seuraavan viikon helteisiin tilata lisää jäätelöä (ennakointi).
  • Kone suosittelee, että jäätelöä pitää tilata 30 pakettia lisää (ohjailu).
  • Kone tilaa itsenäisesti 30 pakettia lisää jäätelöä (ohjailu ja automatisointi).

Syväoppimisella muun muassa tautien tunnistamista

Koneoppimisen lisäksi puhutaan paljon syväoppimisesta. Siinä toisiinsa yhteydessä olevat neuroverkot oppivat havainnoimalla ja voivat jo nyt opettaa itse itseään.

Esimerkiksi Google on luonut neuroverkoista muodostuvan tekoälyn, joka on oppinut tunnistamaan sokeritaudin aiheuttaman silmän verkkokalvosairauden retinopatian paremmin kuin silmälääkärit, Merilehto kertoo.

”Googlen tutkijat käyttivät 150 000 kuvaa ja noin miljoona lausuntoa tämän algoritmin tuottamiseen.”

Kirjassa Merilehdon esimerkit ovat usein nimenomaan Googlelta, jonka Euroopan pääkonttorissa hän on ollut myyntityössä. Tekoäly ei ollut vielä Googlellakaan kärkipuheenaiheita, kun hän aloitti siellä vuonna 2012. Pian tekoälyprojektien määrä kuitenkin nousi räjähdysmäisesti.

Kokeiluilla päästään liikkeelle

Kaikki lähtee Merilehdon mukaan liikkeelle siitä, että yrityksissä ruvetaan tekemään kokeiluja tekoälyllä -  ja varataan siihen aikaa. Kokeiluilta ei pitäisi heti odottaa voittoa yritykselle.

”Kiinalainen teknologiafirma Baidu esimerkiksi toteuttaa projekteja, joiden ei ole tarkoitus olla tuottavia, vaan kerätä ainoastaan valtava määrä dataa.”

Yritykselle saatava tekoälyasiantuntija ja avoin kulttuuri

Merilehdosta jokaisen vähintään 20 miljoonan euron liikevaihtoa pyörittävän yrityksen tulisi rekrytoida yksi pelkästään tekoälyyn keskittyvä henkilö. Lisäksi kaikki tieto yrityksissä pitäisi olla jokaisen työntekijän käytettävissä – lukuun ottamatta pörssiyhtiöiden salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvia asioita.

”Ei voi olla niin, että joku ei pääse dataan käsiksi, koska hänellä ei ole tarpeeksi natsoja”, Merilehto sanoo.

Tämän jälkeen tekoälystä alkaisi tulla entistä useammalle työkaveri.

Tekoälykollega auttaa työnteossa

Rautakaupan myyjälle tekoäly voisi esimerkiksi vinkata, mitkä asiat pitää muistaa kysyä asiakkaan kanssa keskusteltaessa. Se voi myös huomauttaa, jos jotkin tuotteet eivät ole yhteensopivia, ja laskea tarjouksen asiakkaalle myyjän puolesta.

Tällainen tekoälykollega yhdistelee tietoja, joita ihmisen ei ole aina helppoa hahmottaa ja joiden löytäminen ja laskeminen voi viedä aikaa. Se toimii ennakoivasti ja ohjailevasti, mutta ei tee itsenäisesti ratkaisuja, vaikka jo nyt esimerkiksi monet lainapäätökset perustuvat automaatioon ja tekoälyyn.

Vastuu jää ihmiselle

Merilehdosta ihminen vastaa aina mahdollisista tekoälyn tekemistä vääristä päätöksistä. Tällaisia voi syntyä, jos tekoäly ei toimi oikein tai se toimii teknisesti moitteettomasti, mutta sitä on opetettu virheellisellä datalla. Esimerkiksi rekrytointikone voisi oppimansa perusteella jättää palkkaamatta tietynikäisiä naisia.

”Se olisi eettisesti väärin ja laitonta, mutta koneoppiminen muodostaa maailmansa yksinomaan sille annetusta datasta. Jos data koostuu syrjivistä päätöksistä, on tekoälykin syrjivä.”

Tulevaisuudessa tekoälyn kanssa voi tapahtua melkein mitä vain. ”Mahdollisia kehityssuuntia on lukemattomia, emmekä vielä tiedä niistä”, Merilehto tiivistää.

Lähde: Helsingin Sanomat

****

KTM Antti Merilehto on Finch Finlandin maajohtaja ja toiminut yli kymmenen vuotta digitaalisen liiketoiminnan parissa. Merilehto sparraa yrityksiä ja johtoryhmiä tekoälyn hyödyntämisestä ja digitalisaation tuomasta muutoksesta organisaatioissa.

Kirjan Tekoäly - matkaopas johtalle on kustantanut Alma Talent: lisätiedot ja tilaukset voit tehdä täältä.

Lue lisää: