Miten yhteistoimintalaki muuttuu?

Hallituksen esitys yhteistoimintalain uudistamiseksi on lausuntokierroksella. Uuteen lakiin sisällytetään myös hallintoedustusta koskevat säännökset ja sen on määrä tulla voimaan vuoden 2022 alusta lukien. Jäljempänä selostetaan lakiehdotuksen keskeisin sisältö.

Kuva: Maxim Ilyahov /Unsplash

Uudistuksen tarkoitus

Uudistuksen tarkoituksena on kehittää yrityksen ja henkilöstön vuoropuhelua. Tämän vuoksi lakiin on lisätty säännöksiä, jotka koskevat ennakoivaa yhteistoimintaa. Tätä kutsutaan laissa jatkuvaksi vuoropuheluksi työpaikalla.

Lain soveltamisala

Kuten nytkin, lain soveltamisalan alaraja on 20 työntekijää. Nyt voimassa olevassa laissa on säännöksiä, joita ei sovelleta, jos yrityksessä on  20–29 työntekijää. Näitä poikkeuksia uudessa laissa ei pääsääntöisesti ole. Hallintoedustusta koskevien säännösten soveltamisen alaraja on 150 työntekijää, kuten nytkin.

Jatkuva vuoropuhelu työpaikoilla

Tämä käsite ja säännöstö on yhdistelmä laissa nyt olevista ja uusista normeista. Ensinnäkin se pitää sisällään jossain määrin muutetussa muodossa nyt voimassa olevan lain kolmannen luvun säännökset henkilöstöryhmien edustajille annettavista tiedoista ja neljännen luvun säännökset yrityksen yleisistä suunnitelmista, periaatteista ja tavoitteista. Jatkuva vuoropuhelu tarkoittaa vähintään neljä kertaa vuodessa toteutettavia kokouksia, joissa käsitellään yrityksen kehitysnäkymiä, työpaikalla sovellettavia sääntöjä, käytänteitä, yms., työvoiman käyttötapoja, henkilöstön osaamistarpeita ja osaamisen kehittämistä, työhyvinvointia sekä muusta lainsäädännöstä johtuvia asioita.

Työyhteisön kehittämissuunnitelma

Osana jatkuvaa vuoropuhelua on laadittava myös työyhteisön kehittämissuunnitelma. Se korvaa nyt voimassa olevassa laissa olevan henkilöstö- ja koulutussuunnitelman. Laissa on luettelo asioista, joita kehittämissuunnitelmassa on käsiteltävä.

Muutostilanteita koskevat neuvottelut

Voimassa olevan lain kuudennessa ja kahdeksannessa luvussa on säännökset muutostilanteita koskevasta neuvotteluvelvollisuudesta. Nämä säännökset on tarkoitus koota yhteen niiden nykyistä sisältöä vain vähän muuttaen. Olennaiset periaatteet säilyvät siis ennallaan Yksi muutos kirjoitetussa laissa on se, että irtisanomisperusteella toteutettava työsuhteen ehtojen muuttaminen rinnastetaan irtisanomiseen muuten, mutta ei säännöksen rikkomista koskevan seuraamuksen osalta.

Liikkeen luovutus, sulautuminen ja jakautuminen

Nämä säännökset perustuvat EU:n direktiiviin ja niihin ei ole tulossa tässä yhteydessä muutoksia. Säännökset otetaan uuteen lakiin omana lukunaan.

Hallintoedustus

Säännökset otetaan uuteen lakiin lähes nyt voimassa olevassa muodossa. Merkittävin muutos on se, että jatkossa myös sopimalla toteutetun edustuksen pitää täyttää sisällöllisenä vaatimuksena se, että ”edustus pitää toteuttaa toimielimessä, joka tosiasiallisesti käsittelee tärkeitä liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevia kysymyksiä.” Tämä muutos merkitsee sitä, että erilaiset johtoryhmää korvaavissa apuelimissä toteutetut ratkaisut eivät jatkossa täytä lain vaatimuksia.

Seuraamusjärjestelmästä

Useimpien säännösten rikkomisen seuraamuksena on sakko, kuten nykyisinkin. Hyvitysseuraamus säilyy nykyisessä laajuudessa. Jos hallintoedustusta ei toteuteta, voidaan toteuttamista koskevan vaatimuksen tehosteeksi asettaa uhkasakko. Jatkuvaa vuoropuhelua koskevan säännöskokonaisuuden velvoitteiden rikkomisen seuraamus on sakko, mutta vain jos työnantaja jättää noudattamatta yhteistoiminta-asiamiehen tällaisessa asiassa antaman kehotuksen.

**

Varatuomari Harri Hietala (sopla.fi) on osallistunut monipuolisesti työehtosopimusneuvotteluihin, neuvontaan, asianajoon ja työlakien valmisteluun sekä niiden noudattamisen valvontaan. Hietala on kirjoittanut lukuisia työlainsäädäntöä käsitteleviä teoksia. Asianajaja, varatuomari, opetusneuvos Keijo Kaivanto on päivittäin tekemisissä haastavien työoikeudellisten kysymysten kanssa ja kirjoittanut useita työoikeutta käsitteleviä kirjoja yli 35 vuoden ajan.

Lue lisää: