Miten suhtautua toimintatapoihin, jotka ovat ristiriidassa työaikasäännösten ja määräysten kanssa?

Kysymyksiä työoikeudesta - Työaika

Toimintakulttuuri syntyy yleensä huomaamatta. Saattaa olla, että kukaan ei varsinaisesti kehota tekemään ylipitkiä päiviä, mutta niitä kuitenkin tehdään, varsinkin asiantuntijaorganisaatioissa. On tapauksia, joissa esimerkiksi lastaan päiväkodista hakeva työntekijä joutuu mustalle listalle, koska hän ei sopeudu talon kulttuuriin. Vaikkei esimies sanoisi mitään, niin omalla esimerkillään hän luo odotuksia siitä, miten paljon työntekijöiden tulee venyä.

Tutkimusten mukaan kahdeksan tuntia ylittävä päivittäinen työ ei ole erityisen tehokasta ajankäyttöä, varsinkaan jatkuvana käytäntönä. Siitä saatava hyöty organisaatiolle saattaa olla jopa miinusmerkkinen.

Asiasta kannattaa keskustella avoimesti esimerkiksi tiimien kehityspäivässä. Keskustelun pohjalta sovitaan yhteisesti pelisääntöjä siitä, miten tiimi toimii suhteessa ajankäyttöön ja mitä odotuksia tiimiläisillä on toisiaan kohtaan.

Työnantaja vastaa kuitenkin työaikalain mukaan työaikaseurannasta ja on velvollinen pitämään työaikakirjanpitoa (ks. työaikalain 37 §). Työaikojen tulee pysyä työaikalain ja työehtosopimuksen rajoissa, ja työnantajan on puututtava välittömästi lainvastaiseen työskentelyyn. Samoin työnantajan on huolehdittava, että työntekijä pitää työaikalain mukaiset lepotauot (ruokatauko, vuorokausilepo, viikkovapaa ks. työaikalain 6 luku). Uusi työaikalaki tulee voimaan 1.1.2020, ja se tuo uusia mahdollisuuksia ja käytäntöjä, jotka merkitsevät muutoksia edellä selostettuun (esim. enimmäistyöaika ja joustotyöaika).

***

Juttusarjan kysymykset ovat palveluidemme käyttäjien esittämiä, ja ne on julkaistu myös kootusti Esimiehen taskukirja- ja Esimiehen taskukirja 2 -teoksissa. Kysymyksiin ovat vastanneet Harri Hietala, Keijo Kaivanto ja Tapio Aaltonen. Lisää esimiehelle tärkeää tietoa kaikista työsuhteeseen liittyvistä kysymyksistä löydät Fokus-palvelun Esimiehen työoikeus -teoksesta.

Lue lisää: