Miten meillä menee etätöissä

Juristikirjeen etätyökyselyyn vastattiin vilkkaasti. Erityistä huolta kannettiin työ- ja vapaa-ajan erottamisesta, työmatkoista säästynyt aika on kuitenkin lisännyt vapaa-aikaa, unta ja elämänlaatua. Myös työnantajan suhtautuminen etätyöskentelyyn pohditutti vastaajia.

Kuva: Jenny Ueberberg, Unsplash

Vastaajien taustatiedot

Vastaajista 95 % asui pääkaupunkiseudulla tai muissa isoissa kaupungeissa, ja päivittäinen työmatka jäi yleisimmin (52 %) alle 10 kilometriin. 88 % vastaajista oli 30–59-vuotiaita. Vastaajista 34 % työskenteli julkisella sektorilla, 50 % yksityissektorilla ja 12 % asianajoalalla. Asiantuntijatehtävissä oli 67 % ja esimiesasemassa 17 % vastaajista.

Etätyöt ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Vastaajista 4 % kertoi tehneensä aiemmin etätöitä päivittäin, 26 % ei ollut tehnyt lainkaan etätöitä. Viikoittain etätöitä oli tehnyt 40 % ja kuukausittain 30 % vastaajista. Korona-aikaan etätöitä teki päivittäin 70 % vastaajista, viikoittain 20 % ja ei koskaan -vastaajien osuus oli 5 %.

75 % vastaajista kertoi työpaikallaan keskustellun lähi- ja etätöiden tekemisestä jatkossa.

Enemmistö kyselyyn vastanneista haluaisi tehdä jatkossa etätöitä säännöllisesti 1–3 päivää viikossa (48 %) tai koko ajan (27 %), tilanteen mukaan etätöitä haluaisi tehdä 11 % vastaajista. 5 % vastaajista ei haluaisi tehdä lainkaan etätöitä.

Etätyöt ja työn tehokkuus

Etätyöskentely näyttää tuottaneen todellisen ”tehokkuusloikan”: vastaajista puolet arvioi tehokkuuden lisääntyneen ja 37 % arvioi tehokkuuden lisääntyneen paljon, vain 12 % arvioi tehokkuuden vähentyneen paljon tai jonkin verran.

Etätöiden vaikutus työpäivien pituuteen ja työ- ja vapaa-ajan erottamiseen

Vastaajista lähes 60 % arvioi työpäiviensä pidentyneen paljon (10 %) tai jonkin verran (48 %) ja 40 % vastaavasti arvioi etätyöskentelyn lyhentäneen työpäiviä.

Työ- ja vapaa-ajan erottamiseen vastaajat suhtautuivat kriittisimmin. Vastaajista 28 % arvioi työ- ja vapaa-ajan erottamisen aikaisempaa huomattavasti vaikeammaksi ja 46 % jonkin verran vaikeammaksi. ”Milloin sen läppärin oikeasti sammuttaa? Työpäivät venyvät ja vanuvat”, kuvaili eräs vastaaja avoimissa vastauksissa töistä irrottautumisen ongelmaa.

Etätyön edut ja haitat

Avoimissa vastauksissa etuina korostuvat erityisesti joustavuus ja työmatkoista säästynyt aika. Töihin pystyy kotona keskittymään paremmin, avokonttorin hälyyn ei kaivata. Perheelle ja harrastuksille jää enemmän aikaa, kun vapaa-aikaa on enemmän. Työn rytmittämisen mahdollisuus toistuu useissa vastauksissa, työpäivän voi suunnitella itselleen ja omiin menoihin sopivaksi. Enemmän unta ja liikuntaa, tiivistää yksi vastaaja. Hallinnan tunne on parempi. Paikkariippumattomuutta kiitellään.

Etäilyn haittapuolina mainitaan useimmiten ergonomia ja sosiaalisten kontaktien puuttuminen. Sisäinen tiedonkulku heikkenee eikä hiljaista tietoa siirry. Yhteys työyhteisöön löyhenee, työntekijät siiloutuvat omiin tehtäviinsä ja yhteisöllisyys rapistuu.

Olemus nuhjuuntuu, ja liikunta vähenee, jos ei aktiivisesti kiinnitä siihen huomiota. Lounas on jämiä, yksipuolista tai roskaruokaa yksin koneen ääressä syötynä. Teams-putkessa kärvistellään Teams-ähkyssä. Siirtymä työpaikalta kotiin puuttuu, joten etäisyyden otto jää tekemättä ja työasiat pyörivät päässä vapaa-ajalla enemmän kuin ennen. Koti on muuttunut työpaikaksi ja siten ankeammaksi. Työstä irrottautumiseen on vastaajien mukaan kiinnitettävä erityistä huomiota.

Työnantajan suhtautuminen etätöihin

Valtaosa vastaajista kertoo työnantajansa suhtautuvan etätöihin kannustavasti ja myönteisesti. Työntekijöihin luotetaan – tulokset ratkaisevat, ei fyysinen paikalla olo. ”Jatkossa etätyöhön ohjataan toimitilakustannusten pienentämisen toivossa todennäköisesti yhä määrätietoisemmin”, arvioi yksi vastaajista. ”Mikäli se on työnantajan etu, niin myönteisesti” tiivistää toinen vastaaja.

Usea vastaaja mainitsee työnantajan suhtautuvan etätöihin nyt myönteisesti, mutta paluusta toimistolle ei juuri puhuta tai etätyöskentelyyn on lähdetty pakon sanelemana ja työnantaja toivoo paluuta toimistotyöhön. Osa etätöihin alun alkaen hyvin epäileväisesti suhtautuneista on koronan pakottamana joutunut kuitenkin tarkastamaan asenteitaan. Joillakin työpaikoilla on jo sovittu paluusta hybridimallin mukaisesti.

Juristikirje palaa syksyllä etätyön ja työhyvinvoinnin teemoihin. Lisää aiheesta: Asianajajat paremman jaksamisen polulla

Juttu on julkaistu Juristikirjeessä 19.5.2021 (Alma Talent). Tilaa maksuton Juristikirje.

Lue lisää: