Malmgrén: Veronkiertodirektiivin muutokset etenevät – väliyhteisölainsäädäntöön ehdotetaan muutoksia

Hallitus antoi 1.11.2018 esityksen (HE 218/2018 vp), jolla on tarkoitus panna täytäntöön veronkierron vastaisen direktiivin ((EU) 2016/1164) ulkomaisia väliyhteisöjä koskevat säännökset. Esityksessä väliyhteisölainsäädäntöön ehdotetaan myös muita kuin direktiivin edellyttämiä muutoksia. Muutokset laajentavat osittain väliyhteisölain soveltamisalaa, joten tämä on syytä ottaa huomioon arvioitaessa muutoksen vaikutuksia omaan verotukseen. Seuraavassa käsitellään eräitä esitettyjä muutoksia.

Väliyhteisösäännösten soveltuessa ulkomaisen yhteisön tulo verotetaan laissa tarkoitetun verovelvollisen tulona Suomessa, vaikka tuloa ei jaettaisi ulkomaisesta yhteisöstä verovelvolliselle. Väliyhteisösäännöksiä sovelletaan esityksen mukaan jatkossa myös rajoitetusti verovelvollisiin, jos osuus ulkomaisessa väliyhteisössä liittyy rajoitetusti verovelvollisen Suomessa olevaan kiinteään toimipaikkaan.

Ulkomaisen yhteisön tulon verottaminen Suomessa väliyhteisötulona edellyttää, että verovelvollisella on yksin tai yhdessä etuyhteystahojen kanssa määräysvalta väliyhteisössä. Etuyhteys syntyisi suoralla tai välillisellä vähintään 25 prosentin osuudella äänistä, pääomasta tai voitoista. Esityksessä määräysvalta syntyy, jos suora tai välillinen äänivalta tai osuus pääomaan, voittoon tai varallisuuteen on vähintään 25 prosenttia. Voimassa olevassa laissa määräysvallan raja on vähintään 50 prosenttia. Muutos laajentaa väliyhteisölain soveltamisalaa.

Väliyhteisösääntelyn soveltaminen edellyttäisi myös jatkossa, että tuloverotuksen taso yhteisön asuinvaltiossa on alempi kuin 3/5 Suomessa asuvan yhteisön verotuksen tasosta täällä. Hallituksen esityksessä säilytetään väliyhteisön matalan verotuksen tarkastelussa ns. yhteisökohtaisuus. Väliyhteisön verotuksen tasoa tarkastellaan kokonaisuutena. Yhteisön tuloja ei erotella ”passiivisiin” ja ”aktiivisiin” tuloihin.

Erillinen verosopimusvaltioiden ja ei-verosopimusvaltioiden matalan verotuksen määrittely poistetaan. Samassa yhteydessä poistuu voimassa olevan väliyhteisölain perusteella annettu ns. harmaan listan asetus eli luettelo verosopimusvaltioista, joissa verotuksen katsotaan olevan niin matala, että yhteisö saattaa nykysäännösten mukaan olla Suomessa väliyhteisö.

Sääntelystä poistetaan toimialavapautukset, joiden mukaan väliyhteisölakia ei ole sovellettu yhteisöihin, jotka harjoittavat teollista tuotantotoimintaa, siihen verrattua muuta tuotantotoimintaa, laivanvarustustoimintaa tai laissa määritettyä myynti- ja markkinointitoimintaa. Ruotsin vastaavassa muutosehdotuksessa varustamotoiminta voidaan edelleen vapauttaa väliyhteisösääntelystä.

Jatkossa väliyhteisölakia ei sovelleta matalan verotuksen valtiossa olevaan yhteisöön, jos yhteisö on todellisuudessa asettautunut asuinvaltioonsa ja harjoittaa siellä taloudellista toimintaa. Säännöstä sovelletaan yhteisöihin, joiden verotuksellinen kotipaikka on ETA-valtiossa tai ETA-valtioiden ulkopuolella laissa mainittujen lisäedellytysten täyttyessä.

Esityksen mukaan väliyhteisön maksamasta osingosta peritty lähdevero hyvitettäisiin jatkossa osakkaalle väliyhteisötulon perusteella määrätystä verosta.

 

Tutustu myös teokseen: Kansainvälinen henkilö- ja yritysverotus.

OTT, dosentti ja varatuomari Marianne Malmgrén toimii veroasiantuntijana omistamassaan Tax Services MSK Oy:ssä. Hänellä on lähes 30 vuoden kokemus verotuksen monista eri tehtävistä muun muassa Executive Partnerina ja johtajana tilintarkastusyhteisössä sekä lainsäädäntöneuvoksena valtiovarainministeriössä.

Lue lisää: