Määrätietoinen terveyden johtaminen tuottaa tulosta – ja säästöjä

Tiina Alahautalan ja Henna-Riikka Huhdan kirja Johda terveyttä – työnantajan opas kertoo työnantajan mahdollisuuksista ja velvollisuuksista vaikuttaa työntekijöiden terveyteen.

Työterveyshuollon järjestäminen on terveyden johtamisen tärkeimpiä osa-alueita.

Työhyvinvoinnin vaikutus yrityksen tulokseen on kiistaton, mutta työ ja terveys muodostavat työnantajille vaikean yhtälön. Työntekijät haluavat, että heidän terveyttään ja toimintakykyään tuetaan mitä moninaisimmin tavoin, mutta toisaalta he eivät halua työnantajan tietävän tai puuttuvan terveydentilaansa.

Tähän aiheeseen tarttuvat liiketoimintavalmentajat Tiina Alahautala ja Henna-Riikka Huhta. He yhdistävät juridiset, taloudelliset ja terveydelliset näkökulmat työyhteisöjen johtamiseen. Tavoitteena on työterveyshuollon ja työnantajan prosessien tehostaminen, ja sen välineenä toimii terveyden johtaminen.

Terveyden johtamisen tärkeimpiä osa-alueita ovat työterveyshuollon järjestäminen, johdon ja esimiesten päivittäinen terveyden johtamisen työ sekä organisaation sisäiset terveyden johtamisen prosessit, kuten varhaisen tuen malli ja muut ohjeistukset.

Osa velvoitteista kumpuaa lainsäädännöstä, mutta pelkkä normituntemus ei riitä. Asioiden vieminen käytäntöön edellyttää vuorovaikutusta, toimintatavoista sopimista, suunnitelmia ja pelisääntöjä, joissa otetaan huomioon niin yrityksen strategiset tavoitteet kuin taloudelliset resurssitkin.

Mitkä siis ovat työnantajan mahdollisuudet johtaa terveyttä?

Yrityksen pitäisi ensin miettiä, mitä se on tavoittelemassa. Sairauspoissaoloista yli puolet ja työkyvyttömyyseläkkeistä yli kaksi kolmannesta aiheutuu tuki- ja liikuntaelinsairauksista ja mielenterveyden häiriöistä. Jos yrityksen tavoitteena on minimoida sairauspoissaoloja ja ehkäistä työkyvyttömyyseläkkeitä, tulisi terveysinvestointien kohdistua näiden sairauskategorioiden ehkäisyyn. Tämän tulisi näkyä yrityksen omissa terveyden johtamisen prosesseissa sekä työterveyshuollossa niin ennaltaehkäisevässä työssä kuin sairaanhoidossakin.

Työterveyshuolto on yleensä työnantajan suurin yksittäinen terveysinvestointi. Sen vaikuttavuutta ei kuitenkaan ole seurattu riittävästi, vaikka suuntaamalla toiminta oikein työnantajalle aiheutuvia tekemättömän työn kustannuksia saataisiin alennettua.

Sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet aiheuttavat yrityksille mittavat kustannukset vuosittain. Yksityiseen sektoriin suhteutettuna tekemätön työ aiheuttaa vuosittain 4,3 miljardin ja henkilöstömäärältään pienemmällä kuntasektorilla miljardin euron kustannukset. Kustannukset johtuvat työntekijöiden työkyvyn heikkenemisestä, sairauspoissaoloista sekä työkyvyttömyyseläkkeistä. Välillisiä kustannuksia ovat yleensä tuotannolliset menetykset.

Kohdistamalla terveysinvestointinsa oikein yritys voi lisätä niiden vaikuttavuutta ja tehokkuutta ja sitä kautta parantaa tulostaan. Tämän hintaluokan kysymysten luulisi kiinnostavan ihan jokaista työnantajaa.

 

Tiina Alahautala KTM, TtM, European Master of Law and Economics (EMLE), on HR Business Partner Oy:n toimitusjohtaja ja johtava konsultti. Alahautala on toiminut business partnerina johdon tukena kymmenissä yrityksissä Suomessa ja ulkomailla erilaisissa henkilöstöjohtamisen asiantuntija-, konsultointi- ja johtoryhmätehtävissä.

Henna-Riikka Huhta, OTK, LL.M., Certified Business Coach, on valmentamisen sekä työsuhde- ja työoikeusjuridiikan ammattilainen. Huhta valmentaa esimiehiä ja tarjoaa liiketoimintalähtöistä HR- ja lakipalvelua yrityksensä HR Legal Services Oy:n kautta.

 

Tiina Alahautala ja Henna-Riikka Huhta
Johda terveyttä – työnantajan opas
978-952-14-3139-5 sidottu
978-952-14-3140-1 sähkökirja
240 s., 67 €

Tutustu kirjaan tarkemmin: shop.almatalent.fi

Lue lisää: