Maailma muuttuu nopeasti ja minä reagoin ketterästi – olen tehokas päätöksentekijä. Mutta miksi en saanutkaan ylennystä?

Päätöksenteossa on reagoitava siihen, että toimintaympäristö on alituisessa muutoksessa. Reagointitavat kuitenkin vaihtelevat henkilöiden välillä.

Päivi Heikinheimo

Hannele on omaksunut tavan arvioida useita vaihtoehtoja ennen päätöksen tekemistä, vaikkakaan ei jää pohtimaan niitä pitkäksi aikaa. Usein on käynyt myös niin, että uusi saatu tieto on muuttanut tilanteen ja päätöksissä on ollut tarpeen joustaa. Hannele on saanut mainetta hyvänä johtajana, ja hän on edennyt urallaan nopeasti aina vaativampiin tehtäviin.   

Myös Matti haaveilee laajemmasta vastuualueesta. Arvostuksen saaminen ja isompi palkka vetävät puoleensa. Matti tietää, että nykymaailman tempo on nopea ja hitaat tippuvat kyydistä. Siksi hän reagoi muutoksiin vauhdilla ja tekee kaikki päätökset vitkastelematta, usein saman kaavan mukaan. Ja niin pitkälle kuin mahdollista yksin – se on Matin mielestä tehokkainta. 

Mutta miksi Matti ei etenekään urallaan? Hän uskoo olevansa arvokas omalle organisaatiolleen. Asiathan hoituvat hyvin ja ketterästi.

Neljä erilaista päätöksentyyliä

Työelämän päätöksenteossa erottuu erään tutkimuksen mukaan neljä selvästi erilaista päätöksentekotyyliä: Päättäväinen, Hierarkkinen, Joustava ja Integroiva. Tutkimus pohjautui laajaan, yli 120 000 ihmisen tiedot sisältävään aineistoon. Tyylit luokiteltiin kahden erottelevan tekijän pohjalta: käytetyn tiedon ja tarkasteltujen vaihtoehtojen määrä (Brousseau & al, 2006. “The Seasoned Executive’s Decision-Making Style”, HBR).

Matin toiminta kuvastaa puhdasta Päättäväinen-tyyliä, jonka edustaja arvostaa toimintaa, nopeutta, tehokkuutta ja johdonmukaisuutta. Tyylin omaksunut henkilö keskittyy mielellään etenemään päätöksenteossa yhden vaihtoehdon pohjalta.

Myös Hierarkkinen-tyylin edustajalle riittää usein yksi päätösvaihtoehto. Hän on analyyttinen, fokusoitunut ja älyllinen. Hän odottaa, että tehdyt päätökset ovat lopullisia ja kestävät hyvin aikaa. Lisäksi hän hankkii runsaasti tietoa päätöksensä pohjaksi.

Sen sijaan Joustava- ja Integroiva-tyyleissä otetaan tarkasteluun mukaan useita vaihtoehtoja, mikä onkin asiantuntijoiden mukaan hyvän päätöksenteon tärkeä piirre. Joustavan tyylin harjoittaja toimii nopeasti, mutta poiketen Päättäväisen tyylin edustajasta hän on vastaanottavainen uusille ajatuksille ja muuttaa kantojaan tarvittaessa, kuten edellä mainittu Hannele.  

Integroivan tyylin johtaja muotoilee ongelmat laajasti ja ottaa vastaan näkemyksiä monesta lähteestä. Hän määrittelee päätöksiä kattavasti niin, että niihin sisältyy useita toimenpideketjuja.  

Erilaiset tehtävät, erilaiset päätöksentekotyylit

Kaikki päätöksentekotyylit ovat sinänsä hyviä. Ne sopivat erilaisiin tilanteisiin ja eri organisaatiotasoille.

Operatiivisten toimintojen työnjohtajat edustavat usein Päättäväinen-tyyliä. Hierarkkinen-tyyliä esiintyy tasaisimmin poikki organisaatiotasojen. Ylimmässä johdossa on eniten Joustava-kategorian edustajia. Myös Integroiva-tyyli on sitä yleisempi, mitä korkeammalla organisaatiossa henkilö on.

Kunkin päätöksentekotyyli muuttuu työvuosien aikana. Se vaihe, kun päälliköstä tulee johtaja, on tutkimuksen mukaan eräänlainen murrosvaihe. Jonkin aikaa henkilö kokeilee useita tyylejä. Sitten tietty tyyli vakiintuu. Mitä aikaisemmin tuo murrosvaihe tulee, sitä parempi on ennuste henkilön menestykselle johtajana.

Uraa edistävät joustavuus ja eri näkemysten huomioon ottaminen

Urakehityksellä mitaten menestyneimmät henkilöt sopeuttavat päätöksentekotyyliään Integroivaan tai Joustavaan tyyliin nopeammin kuin urallaan hitaasti etenevät henkilöt. Vähiten menestyvät pysyvät entisessä tyylissään. Päättäväinen-tyyli ei yleensä toimi ylemmillä organisaatiotasoilla, joilla johtaminen on enemmän kuuntelua kuin käskemistä, enemmän ymmärtämistä kuin ohjaamista.

Kiivetäkseen organisaation portaita ylempiin asemiin on henkilön siis opittava uusia päätöksentekotyylejä, mikä ei ole helppoa – onhan ihmiselle luontaista jatkaa tuttua toimintatapaa. Kaikki Päättäväinen-tyylin edustajat eivät toki haluakaan nousta korkeampaan asemaan, mutta tarinamme Matille eteneminen oli sitkeä toive.  

Henkilön täytyy tarvittaessa pystyä toimimaan kaikilla neljällä tyylillä, koska mikään tyyleistä ei sovi kaikkiin mahdollisiin päätöksentekotilanteisiin. Eräs mielenkiintoinen havainto tutkimustuloksista on myös se, että useimmat ihmiset käyttävät eri päätöksentekotyyliä työssä kuin henkilökohtaisessa elämässään.

Arvioi, miten itse teet päätökset

Oman päätöksentekotyylin tunnistaminen on tärkeä etappi. Tyyli tulee toki sopeuttaa työympäristön tilanteeseen, mutta myös omiin kehittymisambitioihin.

Jos johtamistyylisi muistuttaa Matin tyyliä, se on tyypillinen alemmalle esimiestasolle: nopeat päätökset ja tehokas toimeenpano sen enempää miettimättä vaihtoehtoja. Jos muiden kuunteleminen ja uusien näkemysten hankkiminen eivät tunnu sinusta ensiarvoisen tärkeiltä asioilta, on sinulla oppimisen paikka, mikäli haluat edetä urallasi.

Maailman nopea muuttuminen ei merkitsekään välttämättä sitä, että sinun pitää olla nopeampi. Joustavuus ja monien vaihtoehtojen punnitseminen saattavat olla parhaat valttikorttisi.

 

Erilaisia päätöksentekotapoja ja hyviä päätöksiä mahdollistavia työkaluja käsitellään laajemmin Päätöksen juoni -kirjassa, joka on ilmestynyt tammikuussa 2021.

Lue lisää: