Lyhentääkö lomautus vuosilomaa?

Poikkeustilanteessa lomautuksia käytetään laajemmin kuin kenties koskaan ennen. Lomautuksen toteutustavasta voi riippua, kuinka lomautus vaikututtaa vuosiloman pituuteen

Kuva: Christian Fregnan / Unsplash

Vuosiloma perustuu ansaintaan

Vuosiloman pituus perustuu lomamääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) aikaiseen ansaintaan. Ansaintasääntöjä on kaksi: työtä pitää tehdä joko 14 päivää tai 35 tuntia kalenterikuukaudessa. Ensiksi mainittua sovelletaan, jos työntekijä tekee sopimuksen mukaan kaikkina kuukausina työtä vähintään 14 päivänä. Elleivät työsuhteen ehdot muutu pysyvästi, käytetään koko lomanmääräytymisvuoden osalta samaa kertymäsääntöä. Lomanmääräytymisvuoden jokaista kalenterikuukautta tarkastellaan edellä mainitun työskentelyn kertymisen osalta erikseen.

Työaikaan rinnastetaan laissa mainitut poissaolot

Vuosilomalaissa on käsitteet työssäolon veroinen päivä ja työssäolon veroinen tunti. Niillä tarkoitetaan työaikaan rinnastettavia, laissa mainittuja poissaoloja. Laissa on luettelo erilaisista poissaolon syistä ja lisäksi erilaisten syiden osalta erilaisia enimmäismääriä työssäoloon kyseisellä perusteella rinnastuvan ajan osalta.

Täysi lomanmääräytymiskuukausi

Sellaista kalenterikuukautta, jonka osalta työajan ja siihen rinnastettavan ajan yhteenlaskettu määrä täyttää edellä sanotun vähimmäismäärän, kutsutaan täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi. Jos työsuhde on tarkasteltavana olevan lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä kestänyt vähintään vuoden, kertyy lomaa jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta 2,5 arkipäivää ja jos työsuhde on kestänyt lyhyemmän ajan, on vastaava kertymä 2 arkipäivää.

Kokoaikainen lomautus

Kokoaikaisen lomauttamisen osalta työssäoloon rinnastetaan 30 työpäivää kerrallaan. Kokoaikaisesta lomauttamisesta on kysymys silloin, kun kaikki työsopimuksen mukaiset työpäivät ovat lomautuspäiviä. Toisin sanoen lomautuspäivät ja työpäivät eivät vuorottele. Sillä ei ole ratkaisevaa merkitystä, onko kyseessä kokoaikatyö vai osa-aikatyö. Lomautuspäiviksi lasketaan ne työpäivät, jotka olisivat olleet työpäiviä.

Jos sovellettavaksi kuitenkin tulee edellä mainittu 35 tunnin kertymäsääntö, on tarkastelujakson enimmäismäärä rajattu 42 kalenteripäivään ensimmäisestä lomautuspäivästä laskien.

Lain perusteluista tai ennakkopäätöksistä ei löydy apua käsitteen ”30 työpäivää kerrallaan” tulkintaan. Oikeana tulkintana lienee pidettävä sitä, että asiaa tarkastellaan lähtökohtaisesti lomautusilmoitus kerrallaan. Tähän pitänee kuitenkin rinnastaa tilanteet, joissa uusi lomautusilmoitus annetaan niin, että lomautus jatkuu keskeytymättömänä.

Työviikkojen lyhentäminen

Kokoaikaisen lomautuksen lisäksi vuosilomalaki tuntee lomautustapana ”työviikkojen lyhentämisen tai sitä vastaavan työaikajärjestelyn”. Työviikon lyhentämisen ohella tässä tulee kysymykseen työpäivän lyhentäminen tai edellä mainittujen yhdistelmä.

Näissä tapauksissa työssäoloon rinnastetaan kuuden kuukauden jaksoon sisältyvät lomautuspäivät ja lomautustunnit. Jos lomautusjakso jatkuu yli lomanmääräytymisvuoden päättymisen, aloitetaan uuden jakson laskeminen lomanmääräytymisvuoden vaihtumisesta. Aiemman vuosilomalain ajalta olevassa työneuvoston lausunnossa on katsottu, että täysi työviikko katkaisee tässä tarkoitetun kuuden kuukauden jakson.

Lopuksi

Edellä olevasta tarkastelusta syntyy se kokonaiskuva, että osittainen lomautus merkitsee – pidempään jatkuessaan – pienempää puuttumista vuosiloman kertymiseen kuin kokoaikainen lomautus. Tällä voi olla merkitystä lomautuksen toteuttamistapaa harkittaessa senkin vuoksi, että osittaisen lomautuksen toteuttamistavat voivat olla niin moninaisia.

Vuosiloman kertymisen lisäksi tärkeä kysymys on lomapalkan suuruus. Siihen taas vaikuttavat tilanteesta riippuen, sovelletaanko 14 päivän vai 35 tunnin kertymäsääntöä, mikä on palkkaustapa ja mikä on lomanmääräytymisvuoden ansion suuruus.

**

Varatuomari Harri Hietala (sopla.fi) on osallistunut monipuolisesti työehtosopimusneuvotteluihin, neuvontaan, asianajoon ja työlakien valmisteluun sekä niiden noudattamisen valvontaan. Hietala on kirjoittanut lukuisia työlainsäädäntöä käsitteleviä teoksia. Asianajaja, varatuomari, opetusneuvos Keijo Kaivanto on päivittäin tekemisissä haastavien työoikeudellisten kysymysten kanssa ja kirjoittanut useita työoikeutta käsitteleviä kirjoja yli 35 vuoden ajan.

 

Lisää työajasta, vuosilomasta ja henkilöstöjärjestelyistä poikkeustilanteissa Hietalan ja Kaivannon teoksissa:

101 kysymystä ja vastausta henkilöstöjärjestelyistä yritysten muutos- ja poikkeustilanteissa (Alma Talent, 2020)

101 kysymystä ja vastausta uudesta työaikalaista (Alma Talent, 2019)

Uusi työaikalaki käytännössä (Hietala – Kaivanto – Schön, Alma Talent, 2019)

Vuosilomalaki käytännössä (Alma Talent, 2019)

Työsopimus ja ehdot erityistilanteissa (Hietala – Kaivanto – Hurmalainen, Alma Talent, 2019)

Lue lisää: