Kuka maksaa verkkokaupan maahantuonnin arvonlisäveron? Heinäkuussa voimaan tulevat sääntömuutokset herättävät kuluttajissa paljon kysymyksiä

Verkkokaupan suosio on kasvanut vuosi vuodelta ja kuluttajat ovat pystyneet tilaamaan tavaroita etenkin EU:n ulkopuolelta edullisesti ns. pienlähetyksiä koskevan verovapauden turvin. Nyt verkkokaupan sääntöihin on tulossa muutoksia, jotka herättävät keskustelua (virtuaalisissa) kahvipöydissä. Näistä muutoksista kysyimme tarkemmin Hannes Snellman Asianajotoimiston arvonlisäverotuksen asiantuntijalta.

Marika Sorsa

EU:n ulkopuolelta tulevien tavaroiden arvonlisäverotuksen muutoksista puhutaan paljon, mutta koskevatko ne myös ihan tavallisia verkkokauppaostoksia?

Kyllä, muutos koskee käytännössä kaikkia kuluttajien verkkokauppaostoksia. Merkittävä muutos koskee verkko-ostoksia EU:n ulkopuolelta. Aikaisemmin enintään 22 euron arvoiset lähetykset EU:n ulkopuolelta on voitu tuoda Suomeen verovapaasti eli ns. pienlähetyksistä ei ole peritty arvonlisäveroa maahantuotaessa, mutta 1.7. alkaen kaikista EU:n ulkopuolelta tulevista paketeista kannetaan maahantuonnin arvonlisävero lähetyksen arvosta riippumatta. Kuluttaja ei siis pääse enää hyötymään pienlähetysten verottomuudesta. Muutoksen tavoitteena on ollut saattaa EU:n ulkopuoliset myyjät samaan asemaan kuin missä EU:n alueen yritykset ovat. Tästä johtuen EU:n ulkopuolisista maahantuonneista kannetaan jatkossa arvonlisäverot ja myyjät ovat samalla viivalla riippumatta siitä, tuodaanko tavarat toisesta EU-jäsenmaasta tai EU:n ulkopuolelta.

Toinen vähemmälle huomiolle jäänyt uudistus on, että EU:ssa myyjien tulee laskuttaa lähtökohtaisesti kaikki tavara- ja palvelumyyntinsä kuluttajalta toisessa EU-maassa kuluttajan valtion arvonlisäverokannalla. Muutos ei välttämättä näy kovin merkittävänä kuluttajille, mutta voi olla syy sille, jos aikaisemmin samalta myyjältä hankittu tavara tai palvelu on sisältänyt eri arvonlisäverokannan.

Pitääkö kuluttajan ottaa muutokset huomioon ennen kuin tekee nettiostoksia?

EU:n ulkopuolelta tuotavia tavaroita ostaessa kuluttajan on syytä kiinnittää huomiota siihen, sisältääkö ilmoitettu myyntihinta arvonlisäveroa ja tilittääkö myyjä arvonlisäveron ostajan puolesta. Jos ilmoitettu hinta ei sisällä arvonlisäveroa, ostaja on todennäköisesti vastuussa veron suorittamisesta ja lopullinen kustannus voikin tulla kuluttajalle ikävänä yllätyksenä.

Heinäkuun alusta verkkokaupat voivat huolehtia maahantuonnin arvonlisäverosta kuluttajan puolesta uuden ns. tuonnin erityisjärjestelmän kautta. Tuonnin erityisjärjestelyä voidaan soveltaa todelliselta arvoltaan enintään 150 euron lähetyksiin. Erityisjärjestely on tarkoitettu sellaisiin tilanteisiin, joissa tavarat ostanut kuluttaja-asiakas on velvollinen maksamaan maahantuonnista arvonlisäveron ja jossa kuljetus päättyy tuontijäsenvaltiossa.

Jos myyjä ei käytä tuontijärjestelmää, voi arvonlisäveron ilmoittaa ja maksaa ostajan puolesta myös kuljetusyritys Tullin uuden erityisjärjestelyn mukaisesti. Jos tuontijärjestelmää tai Tullin erityisjärjestelyä ei käytetä, Tulli kantaa arvonlisäveron muiden kuin alv-rekisteriin merkittyjen toimijoiden eli esimerkiksi kuluttajien maahantuonneista.

Kuluttajan kannattaa myös pitää mielessä, että Brexitin jälkeen Iso-Britannia ei enää kuulu Euroopan Unioniin, joten sieltä tilatuista tuotteista tulee suorittaa maahantuonnin arvonlisävero samalla tavalla, kuin tilattaessa tuotteita esimerkiksi Kiinasta. Arvonlisäverotuksessa EU:n ulkopuolisena alueena pidetään myös Ahvenanmaata.

Maksetaanko arvonlisävero ostohetkellä vai vasta tavaran saapuessa?

Jos verkkokauppamyyjä huolehtii maahantuonnin arvonlisäveron suorittamisesta kuluttajan puolesta, kauppa perii veron kuluttajalta todennäköisesti jo ostohetkellä. Muussa tapauksessa joko kuljetusyritys ilmoittaa ja maksaa arvonlisäveron Tullin erityisjärjestelmän kautta ja laskuttaa tästä kuluttajaa tai kuluttaja ilmoittaa ja maksaa arvonlisäveron itse Tullille tavaran saapuessa Suomeen.

Mitä jos olen jo tilannut EU:n ulkopuolelta tavaroita, jotka saattavat saapua vasta heinäkuun puolella?

Muutos koskee kaikkia tavaroita, jotka saapuvat Suomeen 1.7. jälkeen. Näin ollen, vaikka enintään 22 euron arvoinen tilaus olisi tehty ennen heinäkuuta, mutta toimitus on vasta 1.7. jälkeen, tulee siitä maksaa myös maahantuonnin arvonlisävero.

Senior Associate Marika Sorsa työskentelee arvonlisäveroasiantuntijana Asianajotoimisto Hannes Snellmannilla välillisen verotuksen ryhmässä. Marikalla on lähes 10 vuoden työkokemus kotimaisista ja kansainvälisistä arvonlisäverokysymyksistä.

Lue lisää: