Kohtaatko työssäsi vaativia keskusteluja, neuvotteluja tai konflikteja? Keskusteluälykkyys painetilanteissa on organisaatioiden kriittistä osaamista

Helena Åhmanin intohimona on ihmismielen ymmärtäminen. Hän on tarkastellut johtamista, ihmismieltä ja tilannetajua paineisissakin tilanteissa useista näkökulmista.

Arkiseen elämäämme kuuluu monenlaisia vaativia keskusteluja, joissa on riski epäonnistua, ellei osaamistaan niissä tilanteissa ole sekä pohtinut että harjoitellut. Onneksi tässä taidossa voi kehittyä. Keskusteluälykkyyden taso ennustaa työssä onnistumista tai epäonnistumista – ja elämän kulkua muutenkin. Taustalleen keskusteluäly vaatii oman mielen johtamista ja tilannetajua. Riski keskusteluälyn pettämisestä on suurin painetilanteissa, mutta nämä taidot ovat kuitenkin sovellettavissa mihin tahansa keskusteluihin.

Vaikka jokainen keskustelu ja neuvottelu on omanlaisensa, löytyy paineisista keskusteluista myös toistuvia elementtejä: niissä auttavat tietyt osaamiset. Organisaation ja itsensä kehittäminen on helpompaa, kun ymmärtää paineisen keskustelutilanteen mekanismit, pahimmat sudenkuopat ja suuret mahdollisuudet.

Liian monessa organisaatiossa ei kuitenkaan ymmärretä, miten tärkeitä nämä asiat ovat, ja toisaalta kokenutkin johtaja saattaa joskus toimia painetilanteessa sattumanvaraisesti ja tehdä pahoja virheitä. Melko harva kokee olevansa tällaisissa keskusteluissa vahva – varsinkaan siinä, että näkisi ne mahdollisuutena kehittyä, innovoida ja luoda luottamusta. Johtamisen tarkastelupisteeksi ei yksinkertaisesti riitä pärjääminen normaalioloissa silloin, kun kaikki sujuu hyvin.

Johtamistyön kriittinen mittauspiste onkin juuri onnistuminen vaativissa tilanteissa. Esimiesten ja johtajien ajasta kohtuuton osa kuluu vaativiin keskustelutilanteisiin. Joidenkin arvioiden mukaan konflikteihin hukataan keskimäärin jopa seitsemän viikkoa vuodessa. Niistä henkilöistä, jotka eivät itse ole esimiehiä, 43 prosenttia on sitä mieltä, että heidän esimiehensä ei käsittele konflikteja riittävän hyvin. Osa organisaatioista nilkuttaa väärinymmärrysten ja ohipuhumisen rampauttamina. Monet johtamisvaikeudet ja yhtä lailla mainetta rapauttavat somekriisit voitaisiin välttää paremmalla keskusteluälykkyydellä; tulevaisuuden itseohjautuvissa organisaatiossa nämä taidot korostuvat entisestään.

Keskusteluälykkyyden lisääminen onkin todennäköisesti yksi huonoiten tunnistettuja ajankäyttöä tehostavia osaamisia organisaatioissa. Olen luonut tätä varten kompassin, jota voi hyödyntää omia ajattelu- ja toimintamalleja pohdittaessa. Kutsun sitä viiden V:n kompassiksi. Kompassi kuvaa keskusteluälykkyyden osatekijöitä prosessin muodossa – sitä, millaisia taitoja kannattaa kehittää hyvissä ajoin, miten valmistautua ja mitä huomioida vaativassa tilanteessa:

  1. Valmistele esitaidot – ymmärrä ja hanki kriittiset esiosaamiset painetilanteisiin. Tässä on kyse valmistautumisesta yleisten perusvalmiuksien näkökulmasta.
  2. Viritä tilanne – aisti ja tulkitse tilanne tarkoituksenmukaisesti. Tässä on kyse siitä, miten
    virittäydytään tilanteeseen ennalta, silloin kun se on mahdollista.
  3. Vapauta paine – luo tunneside ja mene vaativissakin keskusteluissa samalle puolelle toisen kanssa. Tässä on kyse siitä, miten itse tilanteessa kannattaa toimia ja mitä huomioida.
  4. Vahvista keskusteluälykkyys – ymmärrä erityisen vaikeiden tilanteiden mahdollisuudet ja jälkihoida tilanteet. Tässä kyse on monimutkaisissa tilanteissa korostuvista asioista.
  5. Varmista tukiäly – varmista oppiminen ja investoi keskusteluälykkyyteen. Tässä kyse on ketterän keskusteluoppimisen varmistamisesta.

Lisää keskusteluälykkyyden taidosta Helena Åhmanin kirjassa Keskusteluälykkyys painetilanteissa (Alma Talent, 2019).

Helena Åhman on työpsykologian tohtori (TkT), KM, kaksinkertainen kirjallisuuspalkinnon voittaja, Vuoden puhuja, arvostettu johdon sparraaja ja dekkaristi sekä valokuvaaja. Åhman tunnetaan kyvystään kuvata asioita laajasti totuttujen rajojen yli.

Lue lisää: