Kilpailukieltosopimuksen ja salassapitosopimuksen keskinäisestä suhteesta

On melko yleistä, että työsopimuksessa on erillisillä sopimussakolla tehostetut lausekkeet sekä työsuhteen päättymisen jälkeisestä kilpailukiellosta että salassapidosta. Kysymyksiä on herättänyt tämän kokonaisuuden sitovuus.

Kuva: Arisa Chattasa, Unsplash

Kilpailukieltosopimusta ja salassapitosopimusta koskevasta sääntelystä

Lain mukaan kilpailukieltosopimuksen tekemiseen vaaditaan erityisen painava syy. Oikeuskäytännössä tämä vaatimuksen täyttymistä on tulkittu melko väljästi. Näiden sopimusten määrän vähentämiseksi lakiin on vuoden 2022 alusta lukien lisätty työnantajan velvollisuus maksaa työntekijälle 40 tai 60 prosenttia työntekijän palkasta kilpailukiellon ajalta. Kilpailukieltosopimukseen on mahdollista sopia sopimussakko, jonka enimmäismäärä pääsäännön mukaan on kuuden kuukauden palkka.

Työsuhteen päättymisen jälkeen noudatettavan salassapitosopimuksen asemasta ei ole säädetty erikseen. Lakien perustelujen mukaan tällaista sopimusta ja siihen liittyvää sopimussakkoa on pidetty pätevänä. Sen pätevyyttä rajoittavat kuitenkin oikeustoimilain kohtuullisuutta koskevat säännökset.

Kilpailukieltosopimuksen ja salassapitosopimuksen perussisältö

Perusmuotoinen kilpailukieltosopimus kieltää työnantajan kanssa kilpailevan toiminnan harjoittamisen eri muodoissa. Se, mitä tämä tarkoittaa käytännössä, riippuu siitä, mitä toimintaa työnantaja harjoittaa. Jos työnantajan toimintakenttä on suppea, vaikuttaa se samalla tavalla kielletyn toiminnan laajuuteen. Jos työnantajan toimintakenttä on laaja, on myös kilpailukiellon ala laaja.

Salassapitosopimuksen perussisältöä on kieltää työnantajan liikesalaisuuksien ilmaiseminen ja käyttäminen. Salassa pidettäväksi voidaan sopia myös muita asioita.

Väite salassapitosopimuksen pätemättömyydestä

Jos kilpailukieltosopimusta rikotaan niin, että toiminnassa käytetään hyväksi myös työnantajan liikesalaisuuksia, voidaan väittää, että kilpailukieltosopimusta koskeva sopimussakko kattaa nämä molemmat rikkomukset, eikä salassapitosopimuksen sisältämää sopimussakkoa voida erikseen vaatia maksettavaksi. Tähän väitteeseen on otettu kantaa korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2022:16, jossa oli sovittu erilliset sopimussakot sekä kilpailukieltosopimukselle että salassapitosopimukselle.

KKO 2022:16

Ratkaisussa katsottiin, että työsopimuksen salassapitovelvollisuutta koskeva sopimusehto ei ole hyväksyttävää liikesalaisuuksien suojaamista ylittävällä tavalla rajoittanut työntekijän ammattitaidon ja kokemuksen hyödyntämistä hänen työskennellessään kiinteistönvälitysalalla. Kyseistä salassapitoehtoa ei ollut perusteltua rinnastaa työsopimuslain 3 luvun 5 §:ssä säädettyjen rajoitusten piiriin kuuluvaan kilpailukieltosopimukseen. Kysymys oli erillisestä yhtiön liikesalaisuuksien suojaamista koskevasta sopimusehdosta, joka oli pätevä ja osapuolia sitova edellyttäen, että sen soveltaminen ei ollut kohtuutonta.

KKO:n ratkaisua koskeva kommentti

Kuten selostuksesta käy ilmi, salassapitosopimusta ei pidetty kilpailukieltosopimuksena, koska se ei estänyt työskentelyä työnantajan toimialalla.

Perusteluissa todettiin, että salassapitolausekkeen sisällöstä riippuu, estääkö se toimimisen jollakin toimialalla. Jos estää, pitää siihen soveltaa kilpailukieltosopimusta koskevaa sääntelyä. Näin ei ollut tässä tapauksessa.

Kohtuuden osalta tässä kävi niin, että salassapitolausekkeeseen sisältynyt 12 kuukauden palkkaa vastaava sopimussakko kohtuullistettiin kuuteen kuukauteen.

**

Varatuomari Harri Hietala (sopla.fi) on osallistunut monipuolisesti työehtosopimusneuvotteluihin, neuvontaan, asianajoon ja työlakien valmisteluun sekä niiden noudattamisen valvontaan. Hietala on kirjoittanut lukuisia työlainsäädäntöä käsitteleviä teoksia. Asianajaja, varatuomari, opetusneuvos Keijo Kaivanto on päivittäin tekemisissä haastavien työoikeudellisten kysymysten kanssa ja kirjoittanut useita työoikeutta käsitteleviä kirjoja yli 35 vuoden ajan.

Lisää työoikeudesta esimerkiksi seuraavissa Harri Hietalan ja Keijo Kaivannon teoksissa:

 Esihenkilön käsikirja 2022 (Hietala – Kaivanto – Pystynen, Alma Talent, ilmestyy huhtikuussa 2022)

Työsopimus ja johtajasopimus (Hietala – Kaivanto, Alma Talent, 2021)

Työpaikalla nähtävänä oltava lainsäädäntö 2022 (Hietala – Kaivanto, Alma

Uusi yhteistoimintalaki käytännössä (Hietala – Kaivanto, Alma Talent, ilmestyy maaliskuussa 2022)

Lue lisää: