Kilpailukielto joh­ta­ja­so­pi­muk­ses­sa

Työsopimuslain kilpailukieltosopimusta koskevat säännökset muuttuvat ensi vuoden alussa. Muutokset vaikuttavat myös työsuhteisiin johtajiin, kertovat työoikeuden asiantuntijat Harri Hietala ja Keijo Kaivanto.

Kilpailukieltosopimuksia koskeva sääntely koskee kaikkia työsuhteessa olevia, myös niitä, joilla on niin sanottu johtajasopimus. Voimassa olevan lain pääsisältö on se, että kilpailukieltosopimukselle täytyy olla erityisen painava syy ja kilpailukiellon kesto voi olla enintään kuusi kuukautta ja laissa mainituissa tilanteissa enintään yksi vuosi. Jos on sovittu sopimussakosta vahingonkorvauksen sijasta, voi se olla enintään kuuden kuukauden palkka.  Oikeuskäytännössä kilpailukieltosopimukset on sallittu melko laajasti.

Johtavassa tai siihen rinnastettavassa asemassa olevien työntekijöiden osalta edellä mainitut enimmäispituudet ja sopimussakon enimmäismäärä eivät ole voimassa.

Selvyyden vuoksi todettakoon vielä, että sellaista toimitusjohtajaa, joka ei ole työsopimussuhteessa, edellä mainittu sääntely ei koske ollenkaan. Sen sijaan oikeustoimilaki soveltuu silloinkin.

Eri piireissä on ollut erilaisia käsityksiä siitä, käytetäänkö kilpailukieltosopimuksia liikaa. Ensi vuoden alussa voimaan tuleva säännös puuttuu tähän asiaan pitämällä ennallaan säännökset siitä, milloin voidaan tehdä kilpailukieltosopimus. Sen sijaan kilpailukieltosopimuksen mukaiselta rajoitusajalta on maksettava osa palkasta. Määrä on 40 prosenttia, jos rajoitusaika on enintään kuusi kuukautta ja 60 prosenttia, jos rajoitusaika on pidempi. Jatkossa työnantaja voi myös laissa säädettyä menettelyä noudattaen irtisanoa erikseen kilpailukieltosopimusta koskevan ehdon. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista enää työntekijän irtisanouduttua.

Kuten edellä on todettu, eivät sopimussakon suuruutta ja kilpailukieltosopimuksella sovitun rajoitusajan pituutta koskevat säännökset koske johtamistyötä ja siihen rinnastettavaa työtä tekeviä. Sen sijaan se, mitä edellä on sanottu rajoitusajalta maksettavasta korvauksesta, koskee myös johtamistyötä tekeviä. Tästä ei voi sopia toisin.

Lakiin sisältyy siirtymäsäännös. Sen mukaan uudet säännökset tulevat sovellettaviksi ennen lain voimaantuloa sovittuun kilpailukieltosopimukseen vuoden kuluttua lain voimaantulosta. Tänä aikana työnantaja voi myös irtisanoa ilman irtisanomisaikaa kilpailukieltosopimuksen, joka on tehty ennen lain uuden lain voimaantuloa. Vanhojen johtajasopimustenkin osalta työnantajalla on siis vuosi aikaa arvioida tilannetta.

**

Varatuomari Harri Hietala (sopla.fi) on osallistunut monipuolisesti työehtosopimusneuvotteluihin, neuvontaan, asianajoon ja työlakien valmisteluun sekä niiden noudattamisen valvontaan. Hietala on kirjoittanut lukuisia työlainsäädäntöä käsitteleviä teoksia. Asianajaja, varatuomari, opetusneuvos Keijo Kaivanto on päivittäin tekemisissä haastavien työoikeudellisten kysymysten kanssa ja kirjoittanut useita työoikeutta käsitteleviä kirjoja yli 35 vuoden ajan.

Lisää työoikeudesta esimerkiksi seuraavissa Harri Hietalan ja Keijo Kaivannon teoksissa:

Työsopimus ja johtajasopimus (Hietala – Kaivanto, Alma Talent, ilmestyy joulukuussa 2021)

Työpaikalla nähtävänä oltava lainsäädäntö 2022 (Hietala – Kaivanto, Alma Talent 2021)

Uusi yhteistoimintalaki käytännössä(Hietala – Kaivanto, Alma Talent, ilmestyy tammikuussa 2022)

Esimiehen käsikirja 2021(Hietala – Kaivanto – Pystynen, Alma Talent 2021)