Kenen kanssa työnantaja voi tehdä paikallisen sopimuksen?

Vaikka paikallisesta sopimisesta puhutaankin paljon, aina ei ole selvää, kuka voi sopia paikallisesti.

Kuva: Mari Helin / Unsplash

Paikalliselle sopimiselle ei ole laissa (eikä muuallakaan) tarkkaa määritelmää. Yleensä käsitettä käytetään joko laajassa tai suppeassa merkityksessä. Suppea merkitys tarkoittaa työpaikalla tapahtuvaa sopimista, joka perustuu työehtosopimuksessa olevaan nimenomaiseen valtuutukseen sopia jokin asia paikallisesti. Laaja merkitys tarkoittaa mitä tahansa sopimista työpaikalla, mutta ei työntekijän palkkaamista eli uudesta työsuhteesta sopimista.

Työehtosopimukseen perustuva paikallinen sopiminen

Työehtosopimuksissa on määrätty, mistä voidaan sopia paikallisesti ja kuka on missäkin tilanteessa sopijaosapuoli. Joissakin tapauksissa se on pääluottamusmies, joissakin luottamusmies ja joissakin yksittäinen työntekijä. On myös rakenteita, joissa luottamusmies on ensisijainen ja ainoa sopija. Joissakin sopimuksissa työntekijä saa sopia, jos luottamusmiestä ei ole valittu. Sovittavasta asiasta voi myös riippua, kuka saa sopia, ja tämä voi vaihdella eri asioiden osalta.

Paikallisen sopimisen mahdollisuudet työehtosopimuksissa perustuvat aina joidenkin sopijapuolten solmimaan työehtosopimukseen. Yleinen työehtosopimusperiaate on se, että minkään muun liiton jäsenten valitsema luottamusmies ei ole työehtosopimuksen tarkoittamassa asiassa kelvollinen paikallisen sopimuksen sopijapuoli. Tällaiseen lopputulokseen on päädytty myös työtuomioistuimessa.

Myöskään työsopimuslain mukaisella luottamusvaltuutetulla tai työsuojeluvaltuutetulla ei yleensä ole työehtosopimuksessa annettua toimivaltaa paikallisen sopimuksen tekemiseen. Kussakin työehtosopimuksessa olevilla menettelytapamääräyksillä on ratkaiseva merkitys paikallisen sopimuksen pätevyyden kannalta.

Järjestäytymätön yritys

Järjestäytymättömien yritysten asema paikallisessa, työehtosopimukseen perustuvassa sopimisessa vaihtelee asiasta riippuen. Vaihtoehtoja on kolme:

  1. Sellaisessa asiassa, jossa ei ole sovittu toisin jonkin työlain sisällöstä, järjestäytymätön yritys voi sopia paikallisesti, kunhan sopijapuolet ja menettelytavat ovat työehtosopimuksen mukaiset.
  2. Säännöllisen työajan järjestämistä koskevia, lain pääsäännöistä poikkeamista merkitseviä paikallisia sopimuksia voidaan tehdä. Sopijapuolet määräytyvät kyseisen työehtosopimuksen mukaan. Jos sopijaksi on määrätty luottamusmies, mutta sellaista ei ole, voi sopimuksen tehdä luottamusvaltuutettu tai muu henkilöstön valitsema edustaja tai henkilöstöryhmä yhdessä.
  3. Jos paikallinen sopimus merkitsee poikkeamista jostakin muusta työlakien säännöksestä, ei järjestäytymättömällä yrityksellä ole oikeutta sopia siitä.

Muu paikallinen sopiminen

Muu kuin työehtosopimukseen perustuva paikallinen sopiminen voi olla hyvin monenlaista. Esimerkkinä mainittakoon työaikalain säännös työaikapankista. Lain mukaan siitä sovitaan luottamusmiehen kanssa. Jos luottamusmiestä ei ole, voidaan sopimus tehdä luottamusvaltuutetun, muun henkilöstön edustajan tai henkilöstön kanssa yhdessä.

Sellaisissa asioissa, joista ei ole erikseen säädetty, on pääsääntönä, että toisten puolesta sopimuksen tekevä tarvitsee siihen nimenomaisen valtuutuksen. Esimerkiksi luottamusvaltuutetulla tai työsuojeluvaltuutetulla ei ilman laissa olevaa säännöstä tai erillistä valtuutusta ole oikeutta sopia toisten työntekijöiden puolesta paikallisesti.

**

Varatuomari Harri Hietala (sopla.fi) on osallistunut monipuolisesti työehtosopimusneuvotteluihin, neuvontaan, asianajoon ja työlakien valmisteluun sekä niiden noudattamisen valvontaan. Hietala on kirjoittanut lukuisia työlainsäädäntöä käsitteleviä teoksia. Asianajaja, varatuomari, opetusneuvos Keijo Kaivanto on päivittäin tekemisissä haastavien työoikeudellisten kysymysten kanssa ja kirjoittanut useita työoikeutta käsitteleviä kirjoja yli 35 vuoden ajan.

 

Lisää työoikeudesta esimerkiksi seuraavissa Harri Hietalan ja Keijo Kaivannon teoksissa:

Työsopimuslaki käytännössä (Hietala – Hurmalainen – Kaivanto, Alma Talent, 2020)

Esimiehen käsikirja 2021 (Hietala – Kaivanto – Pystynen, Alma Talent 2021)

Työpaikalla nähtävänä oltava lainsäädäntö 2021 (Hietala – Kaivanto, Alma Talent, 2020)

Uusi yhteistoimintalaki käytännössä (Hietala – Kaivanto, Alma Talent, ilmestyy lokakuussa 2021)

Lue lisää: