Kaupan purkuvaatimusta koskeva KKO:n ratkaisu

Ostajan passiivisuus vaikutti vanhentumisaikaan

Kiinteistön laatuvirheistä ajoissa ilmoittanut ja kaupan purkamista vaatinut ostaja oli pannut kaupan purkamista koskevan kanteen vireille yli neljä vuotta sen jälkeen, kun hän oli edellisen kerran ollut myyjiin yhteydessä kiinteistön virheiden vuoksi.  

Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO:2018:38 purkuvaatimukseen ei sovellettu vanhentumislain 4 §:n mukaista kolmen vuoden vanhentumisaikaa, koska sitä koski maakaaren 2 luvun 34 §:n 3 momentin mukainen kymmenen vuoden kanneaika.  

Korkeimman oikeuden mukaan ostajan oli pitänyt ymmärtää, että myyjille voi ostajan useiden vuosien passiivisuuden perusteella syntyä käsitys, ettei ostajan tarkoituksena ole enää pysyä kaupan purkamista koskevassa vaatimuksessaan. Samoin hänen on pitänyt ymmärtää, että asian selvittely vaikeutuu ja rakennuksen kunto huononee ajan kulumisen myötä. 

Ostaja oli vedonnut siihen, että myyjät olivat itse olleet passiivisia asiassa. Ratkaisussa todetaan, että osajan esitettyä vaatimuksensa on ilmoitettu myyjien vastustavan purkuvaatimusta. Tämän jälkeen on ollut ostajan asia jatkaa asian selvittämistä, mikäli hän on edelleen halunnut pysyä vaatimuksessaan. Myyjien passiivisuus ei ole ollut hyväksyttävä syy keskeyttää asian selvittäminen ja yhteydenpito myyjiin yli neljäksi vuodeksi. 

Korkein oikeus katsoi, että ostaja oli passiivisuutensa vuoksi menettänyt oikeuden vaatia kaupan purkamista jo ennen kymmenen vuoden kanneajan umpeutumista.  

Lue koko ratkaisu KKO:2018:38 Suomen Laki -hakupalvelusta.

Lue lisää: