Juristina ilmaston puolesta

Ympäristöasiat ovat olleet Nicoleta Kaitazisin intohimona opiskeluajoista lähtien. Nyt hän työskentelee työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntijana. Elokuussa julkaistusta IPCC:n ilmastoraportista löytyi yllättävä toivonkipinä.

Uusiutuvan energian ryhmämme toimeenpanee sekä kansallista että EU:n uusiutuvan energian politiikkaa lainsäädännöllä ja muilla ohjauskeinoilla. Vastaan työ- ja elinkeinoministeriön myöntämien energiatukien ja biomassojen kestävyyskriteereiden juridisesta puolesta. Ministeriö antaa energiatukea esimerkiksi uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden investointi- ja selvityshankkeisiin, painottaen erityisesti uuden teknologian hankkeita. Tuen tarkoituksena on tukea yrityksiä siirtymisessä vähähiilisiin energiaratkaisuihin. Kestävyyskriteerit koskevat biopolttoaineiden ja bioenergian valmistuksessa käytettävän biomassan kestävyyttä.

Oppini tähän tehtävään sain heti valmistumiseni jälkeen: pääsin vuonna 2018 Energiaviraston uusiutuvan energian ryhmään. Siellä työskentelin kestävyyskriteerien toimeenpanon parissa: biomassaa käyttävien yritysten pitää osoittaa Energiavirastolle kestävyyskriteerien toteutuminen käytännössä. Minun tehtävänäni oli valvoa toimien lainmukaisuutta ja avustin myös yritysten kestävyysjärjestelmien hyväksymishakemusten käsittelyssä.

Tänä kesänä on ilmastoasioissa kuljettu tunteiden vuoristorataa. Meillä on ollut poikkeuksellisen lämmin kesä, Saksassa oli valtavat tulvat, Kreikassa maastopaloja. Aallon harjalla oltiin, kun Euroopan komissio julkaisi heinäkuussa Fit for 55 -säädösehdotuspaketin. Siinä esitetään toimet joilla saavutetaan EU:n 55 prosentin päästövähenemätavoite. Elokuussa laskeuduttiin maanpinnalle kun hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi ilmastoraporttinsa. Raportissa tuotiin konkreettisesti esille ihmisen toiminnasta johtuvat merkittävät vaikutukset ilmaston lämpenemiseen. Löytyi myös toivoa: ilmaston lämpenemistä voidaan vielä rajoittaa tehokkailla toimilla. Raportti antaa myös erinomaisen tuen poliittiselle päätöksenteolle.

Maailmanlaajuinen ongelma on se, että energiatuotannossa käytettävistä polttoaineista on edelleen noin 80 % fossiilisia polttoaineita. Muutos on hidasta, päästöjen hinnoitteluun täytyisi löytyä globaali yhteisymmärrys eri maiden välille. Avainasemassa ovat myös uusiutuvien polttoaineiden ja uuden teknologian käyttö, sekä uusien energialähteiden nopeampi käyttöönotto.

Me suomalaiset saavutimme EU:n vuoden 2020 ilmastotavoitteet etuajassa ja hallituksen Hiilineutraali Suomi 2035 tavoite ohjaa vahvasti ilmasto- ja energiapolitiikkaa. Sähköntuotantomme on lähes päästötöntä ja uusiutuvien energialähteiden osuus kasvaa edelleen. Tuulivoima on markkinaehtoistunut tukitoimien myötä. Kiireellisiä toimia tarvitaan kuitenkin muun muassa liikenteen päästöjen vähentämiseksi.

Kierrätyksessä olemme edelleen vain eurooppalaista keskitasoa. Vuonna 2019 yhdyskuntajätteiden kierrätysaste oli Suomessa 43 % ja EU-laajuinen tavoite on 55 % vuoteen 2025 mennessä. Yhdyskuntajätteen kompostoinnin ja mädätyksen osuuskin on pysynyt vuosien 2007–2019 välillä samana, se on edelleen 12–15 %. Kierrätystavoite on meille siis haastava, mutta tärkeä: biojätteistä tuotetaan biokaasua, jota voidaan käyttää energialähteenä teollisuuden prosesseissa ja ajoneuvojen polttoaineena.

Juristin tutkinto on erinomainen pohja työskennellä ministeriössä, sillä olen mukana lainsäädäntövalmistelussa. Toki minulla pitää olla myös teknistä ymmärrystä ja tietämystä energiamarkkinoiden toimivuudesta. Olen kartuttanut sitä keskustelemalla kollegoiden kanssa, lukemalla alan artikkeleita ja opiskelemalla omatoimisesti.

Päämääränäni on tukea omalta osaltani mahdollisimman hyvin yritysten siirtymistä vähähiilisiin ja tehokkaisiin energiaratkaisuihin. Energiatuki on tärkeä väline demonstraatiohankkeiden edistämisessä. Siten lisäämme yritysten investointihalukkuutta uuden teknologian hankkeisiin.
Ilmasto- ja energiapolitiikan on oltava pitkäjänteistä, jotta yrityksille luodaan hyvä ilmapiiri ja ympäristö tehdä investointeja uusiutuvaan energiaan.

Henkkarit

Syntymävuosi: 1989
Perhe: Vanhemmat, pikkusisko ja poikaystävä
Tutkinnot ja arvonimet: OTM ja tradenomi
Yliopisto ja valmistumisvuosi: Turun yliopisto, 2018
Lempioikeudenala: Ympäristöoikeus
Guru: Inspiroidun läheisistä ystävistä ja heidän saavutuksistaan.
Jos ei olisi juristi, olisi: Työskentelisin tavalla tai toisella ympäristöasioiden parissa.
Motto: Be the change you wish to see in the world.

Suosittelen
Kirja: Seppo Saario: Miten sijoitan pörssiosakkeisiin. Olen aloitellut pikkuhiljaa osakesijoittamista, mutta meno on ollut vielä aika pomppuista.
Laulu: Harry Styles: Lights up
Laji: Golf ja CrossFit
Kuvataiteen teos: Kansallismuseon näyttelyssä näkemäni Nick Brandtin valokuvateos ”Waste land with lion”. Se oli pysäyttävä kuva, hän oli valokuvannut eläimiä ihmisen muokkaamassa ympäristössä.

Juttu on julkaistu Juristikirjeessä 1.9.2021 (Alma Talent). Tilaa maksuton Juristikirje.

Lue lisää: