Juristin kannattaa satsata monipuoliseen osaamiseen

Keskuskauppakamarin välimieslautakunnan hallituksen uusi puheenjohtaja Heidi Merikalla-Teir arvostaa laajaa yhteiskunnallista ja liike-elämän ymmärrystä. Nuoria juristeja hän neuvoo laajentamaan perspektiiviä ja näkemään maailmaa myös asianajotoimiston ulkopuolella.

Juridiikassa minua on aina kiehtonut alan ja asianajajan työn monipuolisuus. Siitä syystä lähdin opiskelemaan juridiikkaa ja olen myös alalla pysynyt, vaikka työtehtävät ovat matkan varrella muuttuneet. Toimitusjohtajana en enää työskentele pelkästään juridiikan parissa, vaan minulla on monia muita vastuita.

Vanhempani ovat juristeja, joten oikeustieteen opinnot olivat luonteva vaihtoehto. Itsestään selvää se ei silti ollut, vaan mietin kauppatieteen opintoja. Arvostan laajaa yhteiskunnallista ja liike-elämän ymmärrystä. Näen, että juristi tekee töitä oikeusvaltion ja sujuvasti toimivan yhteiskunnan eteen.

Opintojen aikana olin töissä sekä oikeusministeriössä että Nokialla lakimiesharjoittelijana. Myöhemmin pääsin Roschierin asianajotoimiston harjoitteluohjelmaan ja sinne tein myös graduni. Sen jälkeen oli selvää, että haluan asianajotoimistoon töihin.

Erityisosaaminen on hyvä asia, mutta uskon silti siihen, ettei juridiikka ole vain oma kuplansa, vaan se liittyy aina laajemmin yhteiskuntaan ja sen rakenteisiin. Siksi puhun nuorille juristeille monialaisen osaamisen ja jatkuvan kiinnostuksen ylläpitämisen puolesta.

Kun nuori juristi menee töihin isoon asianajotoimistoon, käy helposti niin, että hän erikoistuu jo uran alkuvaiheessa johonkin tiettyyn juridiikan osa-alueeseen. Pitkän uran kannalta on hyvä tehdä muitakin asioita. Kattavampi ymmärrys juridiikan eri sektoreista ja esimerkiksi liike-elämän toiminnasta auttaa paljon juristin työssä. Ja välillä on ihan hyvä käydä asianajotoimiston ja -maailman ulkopuolella laajentamassa perspektiiviä.

Erilaisia opintoja kannattaa yhdistellä ja täydentää. Niin tein itsekin aikoinani. Juristiksi valmistumisen jälkeen suoritin MBA-opinnot kauppakorkeakoulussa. Liike-elämän syvällisemmästä ymmärtämisestä on ollut valtavasti hyötyä urallani.

Tärkeän tukipilarin uralleni loi varsinaisten töiden aloittaminen Boreniuksen asianajotoimistossa. Työskentelin siellä yli 12 vuotta. 2000-luvun alussa toimisto ei ollut liian iso, joten en ajautunut tekemään töitä liian kapealla sektorilla, vaan pääsin osallistumaan hyvin erilaisiin toimeksiantoihin. Siitä olen erittäin kiitollinen.

Sain juridista yleissivistystä ja pystyin myöhemmin muodostamaan käsityksen siitä, mikä minua erityisesti kiinnosti. Viimeisten vuosien aikana keskityin riitojen ratkaisuihin ja välimiesmenettelyyn, mikä loikin pohjan urani jatkolle.

Seuraava merkittävä vaihe oli siirtyminen Keskuskauppakamarin välimieslautakuntaan töihin. Se oli iso muutos: en ollut enää vain juristin tehtävissä, vaan vastasin erilaisista välimieslautakunnan toiminnoista ja Keskuskauppakamarin riidanratkaisupalveluista laajemmin, kehitin liiketoimintoja ja toimin myös esihenkilönä.

Keskuskauppakamarin välimieslautakunnan hallituksen puheenjohtajana en ole nyt samalla tavalla operatiivisessa toiminnassa mukana kuin aikanaan sitä ennen pääsihteerin tehtävässä, mutta tuen yhdessä muun hallituksen kanssa nykyisen pääsihteerin ja koko sihteeristön työtä.

Välimieslautakunta tarjoaa todella laadukasta palvelua sekä kotimaisten että kansainvälisten välimiesmenettelyjen hallinnoinnissa ja välimiesten nimeämisessä sekä tarjoaa sovittelupalveluita. Uskon, että välimieslautakunnalla ja Suomella on kaikki edellytykset ja mahdollisuudet kasvattaa entisestään kansainvälistä tunnettuutta kansainvälisellä välimiesmenettely- ja sovittelumarkkinalla.

Haluan edesauttaa meidän hallituksen päätöksillä sitä, että välimieslautakunnan toiminta kehittyy ja että sen välimiesmenettelystä saadaan laadukkaita välitystuomioita.

Asianajajan ja riidanratkaisujuristin roolissa pitää ymmärtää, mitä työllä tavoitellaan. Tarkoitus on auttaa omaa päämiestä löytämään keinot asian ratkaisemiseen. Toisinaan riita saadaan ratkaistua sovinnollisesti jo ennen juridista prosessia, toisinaan ratkaisun löytäminen vaatii esimerkiksi välimiesmenettelyn käynnistämisen ja välimiesoikeuden ratkaisun.

Asianajajan pitää osata hahmottaa kokonaiskuva eli mitä kaikkea mahdollisen riidan taustalla on ja mikä on päämiehen näkökulmasta tarkoituksenmukainen etenemistapa asiassa. Pintapuolisesti katsottuna voi näyttää siltä, että kyse on esimerkiksi vain rahasta, mutta usein todellisuus on paljon monimutkaisempi.

Aina paras ratkaisu ei ole oikeudenkäynti tai välimiesmenettely. Mielestäni riitoja kannattaisi enenevässä määrin pyrkiä ratkaisemaan myös sovittelun avulla. Erityisesti tuomioistuinsovittelun käyttö onkin jo lisääntynyt merkittävästi. Aina sovittelu tai sovinnon löytäminen ei ole mahdollista, mutta asiakkaan intressissä on aina miettiä kokonaisvaltaisesti eri riidanratkaisutapojen mahdollisuuksia ja riskejä yhdessä asianajajan kanssa.

Samoin yritysjuridiikan puolella tulee ymmärtää, että yritysten taustalla on aina ihmisiä tekemässä päätöksiä ja ratkaisuja. Ja siksi juristin työ vaatii myös hyviä ihmissuhdetaitoja, diplomatiaa ja tunneälyä.

Henkkarit

Syntymävuosi: 1977
Perhe: Kaksi ihanaa tytärtä, muu perhe ja ystävät.
Tutkinnot ja arvonimet: OTK, VT, MBA
Yliopisto ja valmistumisvuosi: Helsingin yliopisto 2002
Lempioikeudenala: Prosessioikeus ja vaihtoehtoinen riidanratkaisu, kuten välimiesmenettely ja sovittelu.
Guru: Guru-tittelin myötä kiitoksen ansaitsee Ritva-Liisa Luomaranta, Boreniuksen ensimmäinen naisjuristi, joka toimi sittemmin myös yrityksen toimitusjohtajana ja hallituksen jäsenenä. Riksu on aina monin eri tavoin auttanut nuoria juristinalkuja (myös minua) heidän matkallaan ja on elävä esimerkki siitä, että kun tahtoa on, kaikki on mahdollista.
Jos ei olisi juristi, olisi: Kauppatieteilijä tai urheilija (jos siihen olisi ollut lahjoja).
Motto: Asioilla on tapana järjestyä.

Suosittelen
Kirja: Urheilijoiden ja muiden kiinnostavien henkilöiden elämäkerrat. Yöpöydälläni on tällä hetkellä Barack Obaman Luvattu maa.
Laulu: Erinin versio Antti Tuiskun kappaleesta ”Mä hiihdän”. Erin esitti tämän kappaleen hienosti Merilammen asiakastilaisuudessa.
Laji: Juokseminen
Kuvataiteen teos: Seinälläni on Maaria Märkälän teos ”Carpenter’s Daughter”, jonka myyntituloista taiteilija lahjoitti Naisten Pankin kautta ammatteja kehitysmaiden naisille.

Juttu on julkaistu Juristikirjeessä 12.1.2022 (Alma Talent). Tilaa maksuton Juristikirje.

Lue lisää: