Juhana Riekkinen väitteli: ”Todisteen alkuperää ja käsittelyä koskevat tiedot ovat tärkeitä, koska sähköinen aineisto on nykytekniikalla helposti muunneltavissa”

Juhana Riekkinen väitteli 10.5. Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa aiheesta ”Sähköiset todisteet rikosprosessissa”.

Juhana Riekkinen, kuva: Marko Junttila

Mitä taustaa vasten lähdit väittelemään?

Valmistuin Lapin yliopistosta vuoden 2014 alussa. Viimeisen opintovuoden aikana kirjoitin tutkielmaa prosessioikeuden maisteriprojektissa, ja kesällä pääsin töihin oikeusinformatiikan instituutin harjoittelijaksi ja myöhemmin täyspäiväiseksi tutkimusavustajaksi Suomen Akatemian rahoittamaan projektiin.

Työtehtäviini kuului paljon itsenäistä tutkimustyötä, ja se tuntui heti sopivan minulle. Pikkuhiljaa ajatus väitöskirjasta ja yliopistolla työskentelemisestä valmistumisen jälkeenkin alkoi tuntua erittäin luontevalta. Kun maisteritutkielmaa tehdessä havaitsin, että suomalaisessa oikeustieteessä oli melkoinen aukko juuri todistelun ja tietotekniikan leikkauspisteessä, kiinnostava aihekin oli jo valmiina odottamassa.

Prosessioikeuden tutkijalle lienee jonkinlainen uskottavuuskysymys, että jotain käytännöllisempääkin kosketuspintaa tuomioistuintoimintaan löytyy. Kun minulle kesken tutkimusprosessin aukeni mahdollisuus auskultointiin, asiaa ei tarvinnut paljon miettiä. Vaikka tuomioistuinharjoittelun ohessa aikaa tutkimukselle tai kirjoittamiselle ei jäänyt, oli tuosta ”välivuodesta” paljon hyötyä, erityisesti kun pääsin suorittamaan harjoittelun toivomallani tavalla puoliksi käräjäoikeudessa, puoliksi hovioikeudessa. Tutkimuksestakin tuli varmasti sen myötä parempi.

Mitä väitöskirjasi käsittelee?

Väitöskirjani aiheena ovat sähköis-digitaaliset eli tietojärjestelmissä käsiteltävästä datasta koostuvat todisteet. Tutkimuksessani pyrin selvittämään, miten nykyinen suomalainen todistusoikeus soveltuu verkkoyhteiskunnan todisteisiin liittyvien ongelmatilanteiden ratkaisuun ja millaista todistusoikeutta tässä uudenlaisessa ympäristössä tarvittaisiin.

Tutkimuksen otsikon mukaisesti keskityn erityisesti rikosprosessiin ja tarkastelen todisteiden elinkaaren eri vaiheita nimenomaan rikosprosessin näkökulmasta. Keskeisimpiä tarkastelukohteita ovat siten sähköisten todisteiden hankinta esitutkinnassa, todistelumenettely oikeudenkäynnin pääkäsittelyssä sekä näyttöratkaisun tekeminen oikeudenkäynnin päätteeksi. Erityisesti todisteiden esittämiseen ja arviointiin liittyvät tutkimushavaintoni ovat toki jossain määrin yleistettävissä myös muihin prosessilajeihin.

Tutkimuksessani pyrin myös analysoimaan, miten verkkoyhteiskuntakehitys ja tietotekniikka todistelun yhteydessä vaikuttavat rikosoikeudenkäynnin keskeisimpien tavoitteiden – varmuuden, nopeuden, halpuuden ja oikeudenmukaisuuden – toteutumiseen, sekä löytämään erilaisia keinoja näiden tavoitteiden edistämiseksi uudenlaisessa toimintaympäristössä. Muun muassa pakkokeinolainsäädäntöön liittyvien parannusehdotusten ohella kehittelen todisteiden esittämisen ja arvioinnin tueksi apukysymyksiä, jotka auttavat kiinnittämään huomiota olennaisiin virhelähteisiin sähköisessä aineistossa. Koska sähköinen aineisto on helposti muuntuvaa ja manipulointi nykytekniikalla vaivatonta, oikeussalissa esitettävän todisteen alkuperää ja käsittelyä koskevat täsmälliset tiedot nousevat suureen arvoon.

Mitä väitöskirjaprosessi opetti?

Tutkimus ja väitöskirjan kirjoittaminen ovat suurelta osin itsenäistä puurtamista, jossa pitkäjänteisyys ja kärsivällisyys ovat tarpeen. Erityisesti monografiaa kirjoittaessa päätavoite voi välillä tuntua varsin kaukaiselta, ja koin hyödylliseksi asettaa itselleni erilaisia lyhyemmän aikavälin tavoitteita ja kirimaaleja, jotka tekivät prosessista helpommin hallittavan ja antoivat tunteen siitä, että työ etenee.

Työn itsenäisyydestä huolimatta prosessin aikana kävi selväksi, että omasta aiheesta ja tutkimuksesta kannattaa puhua mahdollisimman paljon – keskustelukumppaniksi kelpaa melkein kuka vain, joka jaksaa kuunnella! Jo jonkin kiperän ongelman selittäminen tai auki puhuminen selkeyttää omia ajatuksia, ja esimerkiksi seminaari- ja konferenssiesityksistä saa toki usein hyödyllistä palautetta ja uusia näkökulmia. Onnekseni olen päässyt keskustelemaan aiheesta myös tuomarien, asianajajien ja muiden käytännön toimijoiden kanssa muun muassa täydennyskoulutustilaisuuksien yhteydessä.

Juristikirjettä julkaiseva Alma Talent on kustantanut myös Juhana Riekkisen väitöskirjan Sähköiset todisteet rikosprosessissa. Tutkimus tietotekniikan ja verkkoyhteiskuntakehityksen vaikutuksista todisteiden elinkaareen.

Lue lisää: